Ero sivun ”Ulvila” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 62.183.202.233 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MPorciusCato tekemään |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 60:
Toisen maailmansodan jälkeen Ulvilaan asutettiin noin 1 000 [[evakko]]a pääasiassa [[Hiitola]]n pitäjästä. Karjalaiset kulttuurivaikutteet toivat Ulvilaan mm. virpomisperinteen ja karjalanpiirakat. Ulvilan väkiluku jatkoi nousuaan suurten ikäluokkien myötä ja 1960-luvulla kunta alkoi kunnanjohtaja Teuvo Aallon johdolla harrastaa aktiivista maapolitiikkaa. Keskimäärin kunta on myynyt viitisenkymmentä omakotitonttia vuodessa, mikä on synnyttänyt Krapiston, Mynsterin, Rantalan, Suurpään, Nummelan, Loukkuran, Naapurin ja Mukulamäen pientaloalueet. Kerrostaloja on rakennettu Vanhankylään ja Friitalaan.
Ulvilan yhteiskuntarakenne on muuttunut palveluvaltaiseksi. Friitalan nahkatehtaan toiminta on supistunut jopa 1 500 työntekijästä pariinkymmeneen. Sitä ovat korvanneet huipputekniikkayritykset Cimcorp Oy, Neorem Magnets sekä aivan Porin rajalla sijaitseva
Kuntarakenteen muutos on vaikuttanut myös Ulvilaan. Aiemmin Ulvilasta eronnut Kullaa on palannut emopitäjänsä yhteyteen vuonna 2 005. Samalla Kullaan seurakunnasta tuli jälleen Ulvilan kappeliseurakunta. Kaupungin nimen Ulvila otti itselleen jälleen vuoden 2 000 alusta Viime vuosina Ulvilan väestö on ollut lievässä laskussa, mihin vaikuttaa se, että nuorison on lähdettävä kaupungista muualle Suomeen hakemaan itselleen yliopistotasoista koulutusta. Porissa on ainoastaan vaatimattomia yliopistojen filiaaleja sekä ammattikorkeakoulu.
| |||