Ero sivun ”Vaha” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix
Uusi lähteellinen versio sivusta
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo kemiallisesta yhdisteestä. Sanalla voidaan tarkoittaa myös [[Siirtolohkare|siirtolohkaretta]].}}
[[Kuva:Montana 10 bg 061905.jpg|thumb|Kynttilävaha voi olla [[steariini]]a tai parafiinia.]]
'''Vaha''' on fysikaalisilta ominaisuuksiltaan toisiaan muistuttavien, mutta koostumukseltaan erilaisten aineiden yhteisnimitys, jota käytetään muun muassa teknokemiallisiin tuotteisiin ja niiden valmistamiseen liittyvissä yhteyksissä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Grönros, Eija-Riitta (päätoim.) | Nimike = Kielitoimiston sanakirja | Selite = Osa 3, s. 462, hakusana vaha | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2007 | Isbn = 978-952-5446-20-3 | www = http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80 | www-teksti = Kirjan verkkoversio | Viitattu = }}</ref><ref name="Uusi">{{Kirjaviite | Nimike = Uusi tietosanakirja | Selite = Osa 22, palstat 362–363, hakusana vaha | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja oy | Vuosi = 1966}}</ref> Alkuaan vahana pidettiin vain [[mehiläisvaha]]a ja kemiallisesti vahat määriteltiin pitkäketjuisten [[karboksyylihapot|karboksyylihappojen]] ja pitkäketjuisten [[alkoholit|alkoholien]] [[esterit|estereinä]]. Myöhemmin vahoiksi on katsottu monet mehiläisvahan kaltaiset aineet, jotka ovat monimutkaisia kemiallisia seoksia.<ref name="Uusi" /> Vahoille on tunnusomaista helppo muokattavuus huoneenlämmössä, alhainen [[sulamispiste]] ja [[liukoisuus|liukenemattomuus]] veteen.
'''Vahat''' ovat pitkäketjuisten [[karboksyylihappo]]jen ja pitkäketjuisten [[Alkoholit|alkoholien]] [[esteri|estereitä]]. Vahoille on tunnusomaista helppo muokattavuus huoneenlämpötilassa, alhainen [[sulamispiste]] ja [[liukoisuus|liukenemattomuus]] veteen.
 
Tärkein ''eläinvaha'' on mehiläisvaha, jota on käytetty yli kaksi tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua. ''Kasvivahoja'' on tiettyjen kasvien hedelmien, kukkien, lehtien ja varsien pinnalla suojaamassa kasvia lämpötilan vaihteluilta ja hidastamassa veden haihtumista.<ref name="Uusi" /> Eräs kasvivaha on [[karnaubapalmu]]n lehdistä saatava [[karnaubavaha]], jonka sulamispiste on 84–85 astetta.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Uusi tietosanakirja | Selite = Osa 9, palsta 915, hakusana karnaubavaha | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja oy | Vuosi = 1962}}</ref> ''Mineraalivahat'' ovat suurimmaksi osaksi suurimolekyylisiä [[hiilivedyt|hiilivetyjä]]. Luonnossa niitä on ''fossiilivahoina'', ''[[maapihka|maavahoina]]'' ja [[maaöljy]]ssä. Fossiilivahaa on esimerkiksi [[montaanivaha]], maavahaa muun muassa [[otsokeriitti]] ja tärkein maaöljystä saatava vaha on [[parafiini]].<ref name="Uusi" />
Vahoja ovat muun muassa luonnosta saatava [[mehiläisvaha]] ja synteettisesti valmistettu [[parafiini]].
 
==Katso myös==
Rivi 10:
*[[Lipidit]]
*[[Kenkävoide]]
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
{{tynkä/Kemia}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaha