Ero sivun ”Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennushanke” versioiden välillä

Vuonna 2007 perustettu Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksen [[valtioneuvosto]]lle tammikuussa 2009 ja [[Suomen eduskunta|eduskunta]] myönsi luvan ydinvoimalan rakentamiselle heinäkuussa 2010.<ref name=talous040314>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/energia/2014/03/04/fennovoiman-ydinvoimalupa-takaisin-eduskunnan-kasittelyyn/20143148/12 | Nimeke = Fennovoiman ydinvoimalupa takaisin eduskunnan käsittelyyn | Ajankohta = 4.3.2014 | Julkaisija = Taloussanomat | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Tammikuussa 2012 yhtiö sai laitostoimituksesta tarjoukset ranskalaiselta [[Areva]]lta sekä japanilaisen [[Toshiba]]n omistamalta [[Westinghouse Electric Company]]lta.<ref name=rauma>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raumanenergia.fi/yritys/ajankohtaista/arkisto2013/fi_FI/uutinen_250213/ | Nimeke = Fennovoima selvittää keskisuuria laitoksia | Ajankohta = 25.2.2013 | Julkaisija = Rauman Energia | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Lokakuussa 2012 saksalainen energiayhtiö [[E.ON]] ilmoitti kuitenkin myyvänsä 34&nbsp;%:n osuutensa Fennovoimasta,<ref name=talous040314/> jonka jälkeen omistajarakenteessa tapahtuneiden muutosten johdosta kolmanneksi laitostoimittajaehdokkaaksi tuli myös venäläinen Rosatom.<ref name=rauma/> Laitostoimituksesta käytiin aluksi neuvotteluja Toshiban ja Rosatomin kanssa, kunnes heinäkuussa 2013 Fennovoima ilmoitti jatkavansa niitä enää Rosatomin kesken. Samalla yhtiö ilmoitti myös neuvottelevansa Rosatomin tytäryhtiön Rosatom Overseasin tulosta Fennovoiman vähemmistöomistajaksi kolmanneksen osuudella.<ref name=yle030713>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6715987 | Nimeke = Fennovoima jatkaa laitosneuvotteluja vain Rosatomin kanssa | Ajankohta = 3.7.2013 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Fennovoima ja Rosatom allekirjoittivat sopimuksen laitostoimituksesta saman vuoden joulukuussa.<ref name=yle211213>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6997356 | Nimeke = Fennovoima valitsi Rosatomin | Ajankohta = 21.12.2013 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 2.7.2015}}</ref>

 

 

[[Eduskunta]] hyväksyi 5. joulukuuta 2014 Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen periaatepäätöksen äänin 115–74<ref name=Yle05122014/><ref>[https://web.archive.org/web/20141213082750/http://www.hs.fi/politiikka/a1417771856521 Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen, Hs.fi] 5.12.2014 (Archive.org)</ref>.

 

==Sijainti==

 

Tontilla on tilavaraus Hanhikivi 2 -ydinvoimalalle<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.rakennuslehti.fi/2015/10/ydinvoimalaitoksella-paasty-infratoihin-tuhannen-hengen-majoituskyla-tulossa/|nimeke=Ydinvoimalaitoksella päästy infratöihin |julkaisu=Rakennuslehti|ajankohta=2015-10-28|viitattu=2018-10-09 }}</ref>.

 

Fennovoiman jättäessä periaatepäätöshakemuksensa tammikuussa 2009, oli tarkoituksena on rakentaa yksi iso tai kaksi pienempää ydinreaktoria. Vaihtoehtoina olivat Arevan [[European Pressurized Water Reactor|EPR]]- tai SWR 1000 -reaktorit seka Toshiban [[Advanced boiling water reactor|ABWR]]-reaktori.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/fennovoima/media/tiedotteet/tiedotteet/fennovoima-jatti-periaatepaatoshakemuksensa | Nimeke = Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksensa | Ajankohta = 14.1.2009 | Julkaisija = Fennovoima | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Hakemuksen hyväksymisen jälkeen yhtiö lähetti syksyllä 2011 tarjouspyynnöt ranskalaiselle Arevalle sekä japanilaiselle Toshiballe. Tuolloin vaihtoehtoina olivat edelleen Toshiban ABWR- ja Arevan EPR-reaktorit sekä uutena Arevan kehitteillä ollut Kerena-reaktori. Niistä Kerena on pienin, teholtaan 1&nbsp;250 megawatin [[kiehutusvesireaktori]], Toshiban ABWR puolestaan on 1&nbsp;600&nbsp;MW:n kiehutusvesireaktori ja Arevan EPR 1&nbsp;700&nbsp;MW:n [[painevesireaktori]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/fennovoima-tutkii-kolmea-eri-laitosvaihtoehtoa/562951/ | Nimeke = Fennovoima tutkii kolmea eri lai­tos­vaih­toeh­toa | Ajankohta = 5.10.2011 | Julkaisija = Kaleva | Viitattu = 2.7.2015}}</ref>

 

Myöhemmin Fennovoiman ydinvoimalan tehoksi täsmentyi 1&nbsp;600 megawattia,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoiman+osakas+kaupittelee+ydinvoimaosuuttaan+ruotsiin/a2082419 | Nimeke = Fennovoiman osakas kaupittelee ydinvoimaosuuttaan Ruotsiin | Ajankohta = 16.1.2012 | Julkaisija = Talouselämä | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> mutta suurvoimalahankkeesta luovuttiin vuoden kuluttua ja samalla Areva putosi pois kilpailusta. Syynä oli saksalaisen E.ON -energiayhtiön vetäytyminen Fennovoiman osakkuudesta syksyllä 2012.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150924172225/http://www.hs.fi/talous/a1361591730697 | Nimeke = Fennovoima ja Areva lopettivat neuvottelut suurvoimalasta | Ajankohta = 24.2.2013 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 2.7.2015}} (Archive.org)</ref> Samaan aikaan tuli uudeksi laitosvaihtoehdoksi venäläisen Rosatomin 1&nbsp;200 megawatin tehoinen AES-2006, joka on tyypiltään [[VVER]]-painevesireaktori.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://fi.sputniknews.com/finnish.ruvr.ru/2013_04_05/Fennovoima-on-kiinnostunut-venalaisvalmisteisesta-ydinreaktorista/ | Nimeke = Fennovoima on kiinnostunut venäläisvalmisteisesta ydinreaktorista | Ajankohta = 5.4.2013 | Julkaisija = Radio Venäjän Ääni | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Rosatom oli mukana kaavailuissa jo hankkeen alkuaikoina vuonna 2007, mutta yhtiön keskikokoinen voimalamalli kuitenkin hylättiin ennen periaatepäätöshakemuksen tekemistä, koska E.ON:n asiantuntijat pitivät Arevan vastaavaa reaktoria parempana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahenseutu.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=RSE_newssite%2FAMPrintThisPageLayout&cid=1194844760694&p=1192554289436&pagename=RSEWrapper | Nimeke = Rosatom oli vaihtoehto jo vuosia sitten | Ajankohta = 10.10.2014 | Julkaisija = Raahen Seutu | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Kesällä 2013 Fennovoima ilmoitti neuvottelevansa enää Rosatomin kanssa<ref name=yle030713/> ja syyskuussa se esitti omistajilleen, että laitos hankitaan venäläisyhtiöltä.<ref name=mt030913>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/fennovoima-haluaa-rosatomin-ydinvoimalan-1.46301 | Nimeke = Fennovoima haluaa Rosatomin ydinvoimalan | Ajankohta = 3.9.2013 | Julkaisija = Maaseudun Tulevaisuus | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Sopimus AES-2006 -reaktorista allekirjoitettiin vielä saman vuoden joulukuussa.<ref name=yle211213/>

 

 

 

 

== Jätteet ==

Laitoksen käytön aikana matala-aktiivista ja keskiaktiivista jätettä tulee syntymään noin 5&nbsp;400&nbsp;m³. Matala- ja keskiaktiivinen jäte sijoitetaan Hanhikiveen myöhemmin rakennettavaan loppusijoituslaitokseen. Matala- ja keskiaktiivisen jätteen varastointi alkaa 2030-luvulla.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://issuu.com/fennovoima/docs/rakentamislupahakemus_web|nimeke=Rakentamislupahakemus|julkaisu=issuu|viitattu=2017-11-26|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

 

 

 

== Polttoaine ==

 

Fennovoima on sopinut polttoaineen toimituksesta TVEL:n kanssa<ref name=":0" />. TVEL kuuluu Rosatom-konserniin<ref name=":0" />. Rosatomin keskeinen ydinpolttoaineen uudelleenkäsittelylaitos on Rosatomin itsensä omistama [[Majak]]<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite= https://seura.fi/asiat/tutkitut/venalaiset-myonsivat-aarimmaiset-radioaktiiviset-saastelukemat-lahteena-fennovoiman-mahdollinen-uraanin-toimittaja/ |nimeke=Venäläiset myönsivät ”äärimmäiset” radioaktiiviset saastelukemat|julkaisu=Seura.fi|ajankohta=2015-07-01|viitattu=2017-11-26 }}</ref>. On todennäköistä, että Hanhikiven laitoksen uraani on peräisin Majakista<ref name=":1" />.

Fennovoima on teettänyt vuosina 2008-2015 Norstat Finlandilla 9 mielipidekyselyä, joissa se selvittelee [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] ja sen ympäristökuntien asukkaiden mielipiteitä Fennovoiman ydinvoimalahankeesta. Joulukuussa 2015 830 puhelinhaastattelua sisältäneen tutkimuksen mukaan 68 prosenttia pyhäjokisista kannattaa Fennovoiman hanketta. Kun mukaan ottaa Pyhäjoen lisäksi myös sen naapurikuntien [[Kalajoki|Kalajoen]], [[Merijärvi|Merijärven]], [[Oulainen|Oulaisten]] ja [[Raahe]]n asukkaat, hankkeelle myötämielisiä on 66 prosenttia. Vuodesta toiseen hankkeen kannatus on pysynyt vakaana, ja Pyhäjoella kannatus nousi kaksi prosenttiyksikköä lokakuuhun 2014 verrattuna ja koko tutkimusalueella viisi prosenttiyksikköä.<ref name="HS01022014">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/hanke/sijoituspaikka/mielipidemittaukset | Nimeke = Enemmistö alueella kannattaa Fennovoimaa | Julkaisija = Fennovoima| Ajankohta =1.2.2014 | Viitattu = 2.2.2016}}</ref> Vuoden 2017 joulukuussa [[Norstat]]in kyselyssä luvut olivat puolesta 75&nbsp;% pyhäjokelaisista ja 72&nbsp;% koko seutualueella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.fennovoima.fi/fennovoima/media/mediatiedotteet/tiedotteet/fennovoiman-hankkeen-kannatus-harppasi-pyhajoella-ja-sen-ymparistokunnissa | Nimeke = Fennovoiman hankkeen kannatus harppasi Pyhäjoella ja sen ympäristökunnissa| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Mediatiedote| Julkaisu = | Ajankohta = 22.12.2017| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Fennovoima | Viitattu = 29.5.2018 | Kieli = }}</ref>

 

 

Ympäristöjärjestö [[WWF]] teetti [[Taloustutkimus|Taloustutkimus Oy:llä]] tutkimuksen heinäkuussa 2015, jossa haastateltiin yhteensä 1&nbsp;056 ihmistä ympäri Suomea. Kyselyiden perusteella 29 prosenttia kannatti rakennusluvan myöntämistä Fennovoiman ydinvoimalalle, 51 prosenttia vastusti ja 20 prosenttia ei osannut sanoa.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-8175892 Alle kolmannes antaa tukensa Fennovoiman ydinvoimalalle] Yle 23.7.2015</ref>

[[Aalto-yliopisto]]ssa vuonna 2019 julkaistu tutkimus totesi,<ref name="Pilpola">{{Lehtiviite |Tekijä= Sannamari Pilpola, Peter D. Lund |Otsikko= Different flexibility options for better system integration of wind power |Julkaisu= Energy Strategy Reviews 26 |Ajankohta=2019 |www=https://doi.org/10.1016/j.esr.2019.100368 | Viitattu= 5.6.2019}}</ref> että sähköntuotannon optimikustannus Suomessa saavutetaan vuonna 2030, mikäli ydinvoiman osuus on noin 60 prosenttia (vertailutaso oli 42&nbsp;%). Tällöin tuulivoiman osuudeksi tuli 10&nbsp;% tai 16&nbsp;% riippuen tuottavatko [[Sähkön ja lämmön yhteistuotanto|yhdistetyt sähkö- ja lämpövoimalaitokset]] (CHP) kiinteän vai joustavan määrän energiaa. Vuositasolla kustannukset laskivat 14–15% suhteessa vertailutasoon, jona käytettiin vuonna 2017 laadittua vuoden 2030 Kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Vastaavasti hiilidioksidipäästöt vähenivät 17%/28%. Tutkimuksessa ydinvoimalaitoksen investointikustannukseksi oletettiin (maks.) 5700 euroa per kilowatti, joka on Hanhikiven luokkaa, ja tuulivoiman 1200 €/kW sekä reaaliseksi korkokannaksi viisi prosenttia. Hiilidioksidipäästöjen hinnaksi oletettiin 60 euroa CO₂-tonnia kohden.<ref name="ilmastostrategia_2030">{{Verkkoviite |Tekijä= Finnish Ministry of Employment and the Economy |Osoite=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-199-9 |Nimeke= Government Report on the National Energy and Climate Strategy for 2030 |Ajankohta=2017 |Viitattu= 4.1.2017}}</ref>

 

==Katso myös==