Ero sivun ”Bussimetro” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu ({{lähde??} -> {{lähde?}}) |
Uusi runkolinja 560 |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Helsinki 550 on bridge.jpg|thumb|230px|Pääkaupunkiseudun bussimetrojärjestelmää ([[runkolinja 550]] ja [[Runkolinja 560|560]]) eristetyllä osuudella]]
[[Tiedosto:Doppelgelenkbus 01 KMJ.jpg|thumb|230px|Saksalainen bussimetro]]
'''Bussimetro''' ({{k-en|Bus Rapid Transit, BRT}}) on suurelta osalta muusta liikenteestä erotettu bussijärjestelmä kaupunkiliikenteessä. Bussimetron kalustona käytetään kaupunkiliikenteeseen soveltuvia [[linja-auto]]ja tai [[johdinauto]]ja.
Rivi 6:
Bussimetrojärjestelmä poikkeaa tavanomaisesta kaupunkilinja-autoliikenteestä ennen kaikkea etuisuuksien takia. Bussimetroliikenne on pääosin omalla kaistallaan, osaksi eri tasossa kuin muu liikenne ja sillä on liikennevaloetuuksia. Bussimetrojärjestelmistä yleensä vain keskeinen runko-osa on varustettu tehokkain etuuksin ja sillä kulkee useita linjoja jotka tulevat väylälle eri suunnista.
Bussimetrojärjestelmässä voidaan käyttää [[kaksinivelbussi|kaksinivelbusseja]] tai [[johdinauto]]ja. Bussimetrojärjestelmissä käytetään usein myös erilaisia pakko-ohjausjärjestelmiä, joissa bussia ohjaa kisko, korotettu reunakivi tai optinen ohjaus. Bussimetroja on esitelty erityisesti Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Britteinsaarilla edullisempana vaihtoehtona [[pikaraitiotie|pikaraitiotielle]] ja esimerkiksi Tukholman keskustan bussimetro on toteutettu nimenomaan raitiotieliikenteen sijasta{{lähde?}}. Helsingin runkolinjat [[
Pohjoismaissa perinteiseen dieselbussiteknologiaan perustuvat bussimetroratkaisut ovat menestyneet hyvin. Matkustajamäärät ovat nousseet ja liikennöintikustannukset matkustajaa kohden ovat edullisia. Tukholmassa, Göteborgissa ja Helsingissä runkobussilinjoilla matkustajamäärän kasvu on ollut niin suurta, että bussijärjestelmien maksimikapasiteetti on saavutettu.
Rivi 13:
== Bussimetrojärjestelmiä ==
Suomessa bussimetroksi voidaan luonnehtia runkolinjoja [[
Bussimetrot, usein "runkolinja" (stomlinje) - nimityksellä, ovat suosittu liikenneratkaisu Ruotsin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. [[Tukholma]]n keskustaan toteutettu Stomlinjet, bussilinjat 1, 2, 3 ja 4, ovat luonteeltaan bussimetroja. Niitä liikennöidään sinisillä kaksinivelbusseilla. [[Jönköping]]in kaupunkiin on toteutettu runkolinjaverkko, joka kattaa bussilinjat 1, 2 ja 3. [[Göteborg]]issa runkobussilinjat 16 ja 17 kulkevat osittain samoja kaistoja pitkin raitiotien kanssa. [[Lund]]in kaupunkiin on toteutettu erillinen joukkoliikenneväylä Lundalänken, joka on bussimetron luonteinen. Ruotsissa useimmat bussimetrot on suunniteltu siten, että ne voidaan kuormituksen kasvaessa muuttaa raitiotieksi. Ainakin Tukholman linja 4 ja Göteborgin linjan 16 pohjoisosa muutetaan todennäköisesti lähimmän vuosikymmenen aikana raitiotieksi. Norjassa bussimetro on toteutettu [[Kristiansand]]in kaupunkiin.
| |||