Versio 24. helmikuuta 2018 kello 11.32 muokkaa Palosirkka (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 15 839 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 14. heinäkuuta 2019 kello 13.31 muokkaa kumoa 91.158.203.120 (keskustelu) Aiheesta muualla, linkitystä ym Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Yellow adipose tissue in paraffin section - lipids washed out.jpg\|thumb\|Mikroskooppikuva rasvakudoksen [[parafiinileike\|parafiinileikkeestä]].]] '''Rasvakudos''' on erikoisrakenteista [[sidekudos]]ta. Se koostuu [[rasvasolu]]ista, ~~soluväliaineesta~~[[soluväliaine]]esta ja [[hiussuoni]]sta. Rasvakudosta on suurina yhtenäisinä alueina muun muassa ihonalaiskudoksessa ja [[vatsapaita\|vatsapaidassa]]. Iän mukana rasvakudoksen määrä tavallisesti kasvaa. Nuoren miehen massasta ~~rasvaa~~[[rasva]]a on noin 15 % ja naisen massasta hieman enemmän.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">{{Kirjaviite \| Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä \| Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin\| Vuosi=2010\| Sivu=195\| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija = WSOYpro \| Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }} </ref> == Muodostuminen == Ravinnon rasva siirtyy suolen [[epiteeli]]soluista eteenpäin kylomikroneissa ja varastoituu rasvakudokseen [[triglyseridi\|triglyserideinä]]. Varsinkin rasvakudoksessa olevien [[hiussuoni\|hiussuonten]] ~~endoteelissä~~[[endoteeli]]ssä on runsaasti rasvaa pilkkovaa ~~lipoproteiinilipaasia~~[[lipoproteiinilipaasi]]a, joka pilkkoo [[kylomikroni]]en ja [[lipoproteiini]]en triglyseridejä [[rasvahapot\|rasvahapoiksi]] ja [[glyseroli]]ksi. Rasvahapot diffundoituvat ~~kudosnesteen~~[[kudosneste]]en kautta [[rasvasolu]]ihin, joissa glyseroli ja rasvahapot reagoivat keskenään muodostaen uudelleen triglyseridejä.<ref name="Haug1">{{Kirjaviite \| Tekijä= Haug, Sand, Sjaastad \| Nimeke= Ihmisen fysiologia \| Vuosi=1999\| Sivu=404-406\| Julkaisupaikka=Porvoo \| Julkaisija = WSOY \| Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }} </ref> Myös [[glukoosi]]a varastoituu rasvakudokseen. Glukoositason ollessa normaali siitä muodostuu vain rasvan glyseroliosa. Jos glukoosia on [[veri\|veressä]] runsaasti, rasvasolut muodostavat siitä myös rasvahappoja. [[Maksasolu]]t valmistavat ravinnon mukana tulleesta glukoosista ~~glykogeenia~~[[glykogeeni]]a, kunnes sen osuus on noin 5 % ~~maksan~~[[maksa]]n kokonaismassasta. Tämän jälkeen glukoosin saannin jatkuessa maksasolut alkavat muuttaa glukoosia triglyserideiksi. Maksasolut muodostavat niiden ympärille [[valkuaisaine]]kuoren ja kuljettavat syntyneet lipoproteiinit ~~verenkiertoon~~[[verenkierto]]on, josta ne päätyvät kudosnesteen kautta rasvasoluihin.<ref name="Haug1"></ref> [[Insuliini]] tehostaa ~~ravintoaineiden~~[[ravintoaine]]iden siirtymistä maksan ja rasvakudoksen soluihin.<ref name="Bios 4"></ref> Triglyseridejä voidaan valmistaa elimistöön tulleista rasvoista, glukoosista ja ylimääräisistä [[aminohappo\|aminohapoista]]. == Rakenne == Rasvakudos sisältää suuria rasvapisaroiden täyttämiä soluja, joita kutsutaan adiposyyteiksi eli [[rasvasolu]]iksi. Adiposyyttien [[tuma]] ja [[sytoplasma]] ovat työntyneet aivan solun reunalle rasvapisaran täyttäessä solun. Rasvapisara muodostuu useimmiten [[triglyseridi\|triglyserideistä]], joissa kolme [[karboksyylihapot\|karboksyylihappomolekyyliä]] on [[esteröinti\|esteröitynyt]] yhteen glyserolimolekyyliin. [[Esterit]] ovat luonteeltaan [[poolisuus\|poolittomia]].<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä \| Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin\| Vuosi=2010\| Sivu=92\| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija = WSOYpro \| Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }}</ref> == Tehtävät == Suurin osa elimistön varastoenergiasta on rasvaa, sillä siinä on runsaasti ~~energiaa~~[[energia]]a painoyksikköä kohti.<ref name="Bios 4">{{Kirjaviite \| Tekijä= Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen \| Nimeke= Bios 4 - Ihmisen biologia\| Vuosi=2005\| Sivu=86\| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija = WSOY \| Tunniste = ISBN 978-951-0-27632-7 }} </ref> Ihmisen aiemmassa ~~evoluution~~[[evoluutio]]n vaiheessa rasva oli tärkeää vararavintoa ja rasvan kertymisestä ~~vatsan~~[[vatsa]]n seudulle oli hyötyä. Nykyään{{selvennä\|Eikä se ennen aiheuttanut näitä haittoja? Miksi ei?}} vatsan seudun ylimääräinen rasva altistaa mm. [[sokeritauti\|sokeritaudille]], [[aivohalvaus\|aivohalvaukselle]] ja [[sydänkohtaus\|sydänkohtaukselle]]. Liika rasva häiritsee maksan normaalia toimintaa.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä= Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen \| Nimeke= Bios 4 - Ihmisen biologia\| Vuosi=2005\| Sivu=163\| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija = WSOY \| Tunniste = ISBN 978-951-0-27632-7 }} </ref> Ihonalaiskerroksen rasva toimii ihon ohella ~~eristeenä~~[[lämmöneriste]]enä, joka estää elimistön sisäosien lämpötilavaihtelut. Rasva [[lämmönjohtavuus\|johtaa lämpöä]] huomattavasti huonommin kuin muut kudostyypit, joten se on keholle erityisen tärkeä lämpötilan vakauttaja.<ref name="Haug">{{Kirjaviite \| Tekijä= Haug, Sand, Sjaastad \| Nimeke= Ihmisen fysiologia \| Vuosi=1999\| Sivu=414\| Julkaisupaikka=Porvoo \| Julkaisija = WSOY \| Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }} </ref> Rasvakudos suojaa ~~silmää~~[[silmä]]ä, joka sijaitsee rasvakudoksen ympäröimänä ~~kallon~~[[pääkallo]]n luiden muodostamassa suppilomaisessa [[silmäkuoppa\|silmäkuopassa]].<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä= Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen \| Nimeke= Bios 4 - Ihmisen biologia\| Vuosi=2005\| Sivu=112\| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija = WSOY \| Tunniste = ISBN 978-951-0-27632-7 }} </ref> Rasvakudos toimii myös sisäelinten suojakerroksena. Rasvakudos tuottaa [[hormoni\|hormoneja]] kuten [[adiponektiini]], [[entsyymi\|entsyymejä]] ja [[proteiini\|proteiineja]], joita ei synny muualla kehossa. Tämän lisäksi se lähettää viestiproteiineja [[aivot\|aivoihin]], maksaan ja [[haima]]an ja vastaanottaa niitä kaikkialta kehosta. Rasvasolujen erittämiä hormoneja, proteiineja ja entsyymejä kutsutaan [[adipokiinit\|adipokiineiksi]]. Ensimmäinen löydetty adipokiini oli [[leptiini]], mutta nykyisin niitä tunnetaan jo yli viisikymmentä. ==Ruskea rasvakudos==▼ Vastasyntyneillä lapsilla on lapaluiden välissä ja [[munuaiset\|munuaisten]] ympärillä erityistä ''ruskeaa rasvakudosta'', jonka tehtävänä on tehostaa lämmönmuodostumista. Ruskeaa rasvakudosta esiintyy myös horrostavilla eli [[talviuni\|talviunta]] nukkuvilla eläimillä kuten [[siili]]llä ja [[karhu]]lla<ref name=Sjastaad>Sjastaad, Hove, Sand: "Physiolgy of Domestic Animals". Scandinavian Veterinary Press, 2003, s. 57-58.</ref>. Ruskeat rasvasolut käyttävät elektroninsiirtoketjusta vapautuvasta energiasta pienemmän osan [[adenosiinitrifosfaatti\|ATP:n]] muodostamiseen, joten energiaa muuttuu lämmöksi suhteessa enemmän kuin muissa soluissa. Ruskeissa rasvasoluissa on runsaasti [[mitokondrio]]ita ja niiden aineenvaihdunta voi sympaattisen hermoston vaikutuksesta jopa yli kaksinkertaistua.<ref name="Haug">{{Kirjaviite \| Tekijä= Haug, Sand, Sjaastad \| Nimeke= Ihmisen fysiologia \| Vuosi=1999\| Sivu=414\| Julkaisupaikka=Porvoo \| Julkaisija = WSOY \| Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }} </ref>▼ ▲== Ruskea rasvakudos == ==Lähteet==▼ ▲Vastasyntyneillä lapsilla on [[lapaluu\|lapaluiden]] välissä ja [[munuaiset\|munuaisten]] ympärillä erityistä ''ruskeaa rasvakudosta'', jonka tehtävänä on tehostaa lämmönmuodostumista. Ruskeaa rasvakudosta esiintyy myös horrostavilla eli [[talviuni\|talviunta]] nukkuvilla eläimillä kuten [[siili]]llä ja [[karhu]]lla<ref name=Sjastaad>Sjastaad, Hove, Sand: "Physiolgy of Domestic Animals". Scandinavian Veterinary Press, 2003, s. 57-58.</ref>. Ruskeat rasvasolut käyttävät ~~elektroninsiirtoketjusta~~[[elektroninsiirtoketju]]sta vapautuvasta energiasta pienemmän osan [[adenosiinitrifosfaatti\|ATP:n]] muodostamiseen, joten energiaa muuttuu lämmöksi suhteessa enemmän kuin muissa soluissa. Ruskeissa rasvasoluissa on runsaasti [[mitokondrio]]ita ja niiden aineenvaihdunta voi [[sympaattinen hermosto\|sympaattisen hermoston]] vaikutuksesta jopa yli kaksinkertaistua.<ref name="Haug">{{Kirjaviite \| Tekijä= Haug, Sand, Sjaastad \| Nimeke= Ihmisen fysiologia \| Vuosi=1999\| Sivu=414\| Julkaisupaikka=Porvoo \| Julkaisija = WSOY \| Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }} </ref> ▲== Lähteet == {{viitteet}} == Aiheesta muualla == [http://www.solunetti.fi/fi/histologia/rasvakudos/ Suomen virtuaaliyliopisto, Solunetti: Rasvakudos] [https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/laihdutus/rasva_saatelee_terveytta Hyvä terveys: Jani Kaaro, Rasva säätelee terveyttä, 21.3.2011] [[Luokka:Tukikudokset]]

Ero sivun ”Rasvakudos” versioiden välillä