Ero sivun ”Panssarijuna” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuvateksti. Kyseessä on Venäjältä punakaartin avuksi lähetetty panssarijuna Partisaani. Siitä on infoa kirjoissa Wetterstrand, Tuija Punaisten panssarijuna 1918 (s. 150-151) ja Viinikainen, Sakari Rautatiesota 1918 (s. 311-312). |
kuvatekstin lähde? kh, viitteet |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Wagon pancerny s.jpg|thumb|250px|Itävalta-Unkarin käytössä ollut panssarijuna ensimmäisen maailmansodan ajalta.]]
'''Panssarijuna''' on sotilaskäyttöön tarkoitettu [[juna]], joka on suojattu lähinnä kevyiden aseiden tulitukselta vahvistamalla sen kuorta panssaroimalla. 2000-luvulla panssarijunilla on vain museoarvoa, mutta niitä käytettiin useissa eri konflikteissa eri puolilla maailmaa 1800-luvun loppu- ja 1900-luvun alkupuoliskon aikana. Historialliset panssarijunat olivat yleensä aseistettuja ja niiden käyttötarkoitus vaihteli tarpeen mukaan.<ref name="Armored Trains">Zaloga, Bryan: s.
==Historia==
Euroopan julkinen [[rautatie]]verkosto kasvoi 1800-luvun aikana tyhjästä 300 000 kilometriin. Sovelluksia sotilaskäyttöön pohdittiin jo vuosisadan alkupuolella ja ensimmäisiä improvisoituja panssarijunia käytettiin [[Euroopan hullu vuosi|Euroopan hullun vuoden]] [[Proletariaatti|työväenluokan]] kapinoiden tukahduttamiseen [[Itävalta-Unkari]]n alueella 1848. Rautateiden ja junien sotilaskäytöstä saatiin oiva käytännön esimerkki [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissodan]] aikana. [[Pohjoisvaltiot|Pohjoisvaltioiden]] kenraali [[Joseph Hooker]] siirsi rautatien avulla 22 000 miehen armeijansa pääkaupungin alueelta [[Tennessee]]hen vain viikossa. Vastaavasti marssi olisi kestänyt kuukauden ja uuvuttanut joukot.<ref name="Armored Trains"/>
Ensimmäinen panssarijuna rakennettiin partioimaan [[Baltimore]]n pohjoispuolta ja estämään alueella toimivien [[Etelävaltiot|Konfederaatin]] [[sabotööri]]en toimintaa. Konfederaatin armeijan komentaja [[Robert E. Lee]] määräsi rakennettavaksi rautatietykin kesäkuussa 1862. Meriupseeri toteutti määräyksen
[[Ranskan–Preussin sota|Ranskan–Preussin sodassa]] 1870–1871 rautatieyhtiö ''Compagnie d'Orleans'' rakensi kaksi 140mm tykkivaunua sisältävän panssarijunan, jota käytettiin muun muassa [[Pariisin piiritys|Pariisin piirityksen]] aikana.<ref name="Armored Trains"/>
Rivi 15:
Vuosikymmenet vuosisadanvaihteen molemmin puolin olivat panssarijunan kulta-aikaa. Niitä ei käytetty pelkästään vihollissotilaita tai kapinallisia vastaan, vaan myös kaikenlaisten levottomuuksien aikana.
Yhdysvalloissa panssarijunia käytettiin vuosisadan alussa työläislakkojen murtamiseen ja niitä ympäröineiden levottomuuksien tukahduttamiseen. [[Richmond (Virginia)|Richmond]]ilaisessa sanomalehdessä kirjoitettiin kaupungin ''Seven Pines''-linjan raitiovaunujen muuttuneen Buurisodasta tutuiksi panssarijuniksi.<ref>Norwood s. 44</ref> 1912 Baldwin-Feltsin kaivosten kaivosmiehet aloittivat lakon [[Länsi-Virginia]]ssa, joka jatkui vuodenvaihteen yli. Kaivosyhtiön miehet olivat rakentaneet panssarijunan ''Bull Moose Special'', jota käytettiin lakonmurtajien ja rikkureiden kuljettamiseen.<ref name="Strikebr">Norwood s.
Liikkuvan sodankäynnin, panssarivaunujen ja taistelu- sekä pommikoneiden kehityksen mukana panssarijuna kohtasi luontaisen ongelmansa, sen sidonnaisuuden rautatiehen. Ne vanhentuivat ja jäivät pois käytöstä.
Rivi 31:
==Panssarijunat Suomessa==
[[Tiedosto:PunaistenJuna.jpg|thumb|250px|Venäjältä punaisten avuksi lähetetty panssarijuna Partisaani (tunnetaan myös nimillä Kerenski ja Voloi Kapitalism) Suomen sisällissodassa. Juna jäi valkoisten saaliiksi Säiniolla 24.4.1918.{{Lähde|Säinio vai Säiniö?}}]]
[[Suomi|Suomella]] oli käytössä panssarijunia [[sisällissota|Suomen sisällissodan]] ja [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana.
=== Sisällissodan panssarijunat ===
Suomen sisällissodassa punaisen Suomen Fredriksbergin (Helsinki) ja Viipurin varikoilla panssaroitiin ilmeisesti Venäjältä saadun mallin mukaan kuusi panssarijunaa, joista viimeisen ei enää tiedetä olleen taisteluissa mukana. Lisäksi punakaarti sai avukseen ainakin kolme Venäjältä lähetettyä panssarijunaa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Wetterstrand, Tuija|Nimeke=Punaisten panssarijuna 1918|Vuosi=2017|
=== Panssarijunat talvi- ja jatkosodassa ===
Toisen maailmansodan aikana Suomessa oli kaksi panssarijunaa; niitä käytettiin muun muassa [[Kollaan taistelu]]ssa [[talvisota|talvisodassa]]. [[Jatkosota|Jatkosodan]] alussa molemmat muutettiin ilmatorjuntajuniksi, jotka suojasivat tärkeitä asemia lähellä rintamaa ja toisinaan elintärkeitä radankorjausyksikköjä. Toinen junista menetettiin Aunuksessa vuonna 1944 ratarikon taakse ja räjäytettiin ennen hylkäämistä, toinen palasi Suomeen.
=== Sotien jälkeen ===
Monen mutkan jälkeen kun [[Panssarimuseo]] oli perustettu ryhdyttiin jäljellä olevia eri puolilta peräisin olleita panssarijunan vaunuja keräämään museoon tarkoituksena aikaansaada lopulta kokonainen panssarijuna.
Rivi 49 ⟶ 47:
Tämä vaunu oli ensimmäinen raskas kalustoyksikkö, joka sijoitettiin [[Panssarimuseo]]on, kun museo perustettiin. Se saikin olla viisitoista vuotta yksinään kiskotuksen pätkällään, kunnes sen viereen tuotiin vuonna 1984 Asevarikko 5:ssä säilytetty vuonna 1918 Kannaksella vallattu tykkivaunu. Se on maailman ainoa säilynyt ”Kenraali Annekov” -mallinen panssarijunan tykkivaunu.
Vaunu on valmistunut vuonna 1915 ja on siis junan vanhin. Huhu kertoi sen olleen pääministeri [[Kerenski]]n pakovaunu loppuvuodesta 1917
Kaksi viimeistä aseistamatonta vaunua ovat punakaartilaisten alkuvuodesta 1918 Pasilan konepajalla avovaunuista muuntamia. Ne tuotiin museoon asevarikko 5:ltä vuonna 1985, veturi ja [[Ma (vaunu)|Ma-soravaunut]] vasta hiukan myöhemmin, kun höyryveturien kriisivarastointi päätettiin lopettaa. Veturi on [[Tk3]] 1106 eli samanlainen kuin alkuperäinen panssarijunan veturi, joka ehdittiin romuttaa loppuun käytettynä.
[[Tiedosto:Panssarijuna Parola tank museum 2.jpg|thumb
Museon veturista puuttuvat vielä lokakuussa 2014 lisäsavutorvi ja panssarilevyt, samoin soravaunuissa olleet radankorjaustarvikkeet, sora ja etummaisessa ollut [[resiina]] suojapeitteineen puuttuvat. Soravaunujen tarkoitus oli toimia suojana radalle mahdollisesti asetettuja miinoja vastaan.<ref name="Sillanmäki 2009, s. 112">Sillanmäki 2009, s. 112</ref>
Juna on jatkosodan ajan rautatieilmatorjuntapatterin asussaan, joskin takimmaisissa vaunuissa olevat it-aseet puuttuvat toistaiseksi.
Raskaimmasta vaunusta leviteltiin museoinnin alkuaikoina huhua, että se olisi valmistunut Viipurissa vuonna 1914 ja olisi ollut punapäällikkö [[Heikki Kaljunen|Heikki Kaljusen]] komentovaununa mukana hänen pakojunassaan keväällä 1918. Myöhempi tutkimus on paljastanut, että kyseiset vaunut katosivat jonnekin Neuvostoliittoon, mutta Suomen rintamilla niitä ei enää nähty.
==Katso myös==
Rivi 63 ⟶ 62:
==Lähteet==
*{{kirjaviite|Tekijä=Steven J. Zaloga, Tony Bryan|Nimeke=Armored Trains |Vuosi=2008|sivu=|Julkaisija=Osprey Publishing|
*{{kirjaviite|Tekijä=Stephen Harlan Norwood|Nimeke=Strikebreaking & Intimidation |Vuosi=2002|sivu=|Julkaisija=UNC Press|
*{{kirjaviite|Tekijä=Jouni Sillanmäki|Nimeke=Panssarijunia Suomessa - suomalaisia panssarijunissa|Vuosi=2009|sivut
===Viitteet===
|