Ero sivun ”Petsamon retket” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Historiatietojen epätarkkuuksia korjattu. |
|||
Rivi 8:
== Taustaa ==
[[File:Lappi-1600-luku.png|thumb|Petsamon alue muodostuu vanhoista
Petsamo oli pitkään osa [[Jäämeri|Jäämeren]] rannalla sijainnutta [[Norja]]n ja [[Novgorodin tasavalta|Novgorodin]] rajamaata. Valtakuntien välistä rajaa ei oltu määritelty, vaan [[Ruija]]n ja [[Kuolan niemimaa]]n välinen seutu oli [[Saamelaiset|saamelaisten]] asuttamaa yhteismaata.<ref name="paasilinna 1980a">Paasilinna 1980, s. 9–24.</ref> Norjalaiset uudisasukkaat saapuivat Ruijaan 1200-luvulla, jonka jälkeen ensimmäinen saamelaisten verottamista koskenut sopimus solmittiin Norjan ja Novgorodin välille 1326. Venäläiset kiinnostuivat Jäämeren seudusta merkittävämmin vasta 1500-luvulla, jolloin myös Petsamoon asettui uudisasukkaita, ja lopulta 1582 tsaari [[Iivana Julma]] julisti koko Kuolan kuuluvan [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnalle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.webcitation.org/6A3Ot59xt?url=http://www.statkart.no/filestore/Landdivisjonen_ny/Fagomrder/dGrenser/grensefiler/Grensenotat_0821012.pdf | Nimeke = Historisk sammendrag vedrørende riksgrensen Norge – Russland | Tekijä = Vassdal, Trond O. | Ajankohta = 3.8.2012 | Julkaisija = Kraftverket | Selite = arkistoitu sivu | Viitattu = 7.3.2019 | Kieli = {{no}}}}</ref>
Myös [[Ruotsi]] yritti samaan aikaan ulottaa valtaansa Jäämerelle, mutta 1613 solmitussa [[Knäredin rauha]]ssa Ruotsin alueen määriteltiin ulottuvan vain [[Inari]]in ja [[Utsjoki|Utsjoelle]]. Ruijan ja Kuolan välille syntyi norjalais-venäläinen yhteismaa, joka käsitti [[Näätämö (siida)|Näätämön]], [[Paatsjoki (siida)|Paatsjoen]] ja [[Petsamo (siida)|Petsamon]] [[Kolttasaamelaiset|kolttasaamelaiset]] [[lapinkylä]]t.<ref name="paasilinna 1980a"/> Vuoden 1751 [[Strömstadin
Ensimmäiset suomalaiset uudisasukkaat asettuivat Petsamoon vuoden 1860 jälkeen, kun keisari [[Aleksanteri II]] antoi ulkomaalaisille luvan muuttaa Jäämeren rannalle.<ref name="hautala">{{Verkkoviite | Osoite = http://tahiti.fi/01-2016/tieteelliset-artikkelit/petsamo-%E2%80%93-miehinen-ja-karu-eldorado/ | Nimeke = Petsamo – miehinen ja karu Eldorado | Tekijä = Hautala-Hirvioja, Tuija | | Julkaisu = Taidehistoria tieteenä : Konsthistorien som vetenskap | Ajankohta = 1.2.2016 | Julkaisija = Taidehistorian seura | Viitattu = 7.3.2019}}</ref> Vuonna 1864 keisari lupasi Petsamon [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnalle]] vastineena [[Rajajoki|Rajajoen]] suulla sijainneesta [[Siestarjoki|Siestarjoen]] tehdasalueesta. Hanke ei milloinkaan toteutunut, vaan se hautautui Venäjän hallintokoneistoon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Niinistö, Jussi | Nimeke = Heimosotien historia 1918–1922 | Sivu = 68 | Vuosi = 2005 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Isbn = 978-952-22284-6-8}}</ref> 1860-luvun jälkipuoliskon [[Suuret nälkävuodet|nälänhädän]] aikana suomalaisia muutti alueelle niin suuria määriä, että kolttasaamelaiset jäivät vähemmistöksi.<ref name="hautala"/> [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|Säätyvaltiopäivät]] teki vielä vuonna 1882 tuloksettoman esityksen Petsamon luovuttamisesta Suomelle.<ref>Niinikangas 2013, s. 21.</ref>
| |||