Ero sivun ”Jatkosota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Operaatio Barbarossa ja Suomi: Lisätty suomalaisten liikekannallepano |
→Välirauha: Lisätty lainaus Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori Ohto Mannisen kirjasta |
||
Rivi 44:
Neuvostoliiton [[puna-armeija]]n esikunta oli antanut [[Leningradin sotilaspiiri]]lle ohjeen Suomea vastaan käytävän uuden sodan varalle 18. syyskuuta 1940{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}. Käskyä tarkennettiin 25. marraskuuta vaatimuksella laatia hyökkäyssuunnitelma sellaisen tilanteen varalta, jossa Suomi olisi yksin vihollinen{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}. Itämeren laivasto laati [[Ahvenanmaan valtaussuunnitelma]]n ja Hangon tukikohdan joukot siirrettiin Leningradin sotilaspiirin alaisuuteen ja sen puolustussuunta käännettiin 12. marraskuuta 1940 mantereen suuntaiseksi{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}.
Talvisodan aikana, tammikuussa 1940, neuvostolaivasto laati Ahvenanmaan miehityssuunnitelman, joka olisi edellyttänyt noin 20 000 miehen siirtämistä Ahvenanmaalle Virosta ja Latviasta. Perusajatuksena oli maavoimien hyökkäyksellä Oulun korkeudella katkaista Suomi ja laivaston hyökkäyksellä Ahvenanmaalle riistää Suomelta myös sen meriyhteydet. Ahvenanmaalle sijoitettaisiin kevyiden laivastovoimien, sukellusveneiden ja lentokoneiden tukikohdat.
Tarkemmassa Ahvenanmaan valtaussuunnitelmassa (10.9.1940) operaation kohteena olivat Eckerö, varsinainen Ahvenanmaa ja Lemland. Sitten piti vallata muut Ahvenanmaan saariston saaret. Isku oli suoritettava nopeasti ja riittävän voimakkaasti, jotta Ruotsista Suomelle tulevat apuvoimat eivät ehtisi paikalle. Yllätyksen onnistuminen oli mahdollisuuksien rajoissa, koska Suomi syksyllä 1940 pakotettiin purkamaan Ahvenanmaan talvisodanaikaiset puolustusjärjestelyt. <ref> Ohto Manninen; Talvisodan salatut taustat; Porvoo 1994</ref>
Neuvostoliitossa Suomen asioiden hoito siirrettiin [[NKVD|sisäasiain kansankomissariaatin]] (ministeriön) alaiselle valtioturvallisuuden päähallinnolle (GUGB) ja lisäksi hyökkäysjoukkoja alettiin siirtää ryhmitysalueilleen{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}. Neuvostoliiton ulkoministeri [[Vjatšeslav Molotov]] kävi marraskuussa Berliinissä pyytämässä Saksan [[Führer|johtaja]]lta [[Adolf Hitler]]iltä suostumusta Suomen miehitykseen. Koska saksalaiset olivat jo sisällyttäneet Suomen mukaan hyökkäyssuunnitelmiinsa Hitler kuitenkin varoitti Neuvostoliittoa pysymään poissa Suomesta.
| |||