Ero sivun ”Inarijärvi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 109.240.115.71) ja palautettiin versio 18210388, jonka on tehnyt Mursuvaari 321: palautetaan lähteen mukaiseksi, luvun vaihto vaatisi uuden lähteen
Rivi 27:
| laskujoki = [[Paatsjoki]]
}}
'''Inarijärvi''', käytetään myös nimiä ''Inari'' ja ''Inarinjärvi'' ({{k-smn|Aanaarjävri}}, {{k-se|Anárjávri}} ja {{k-sms|Aanarjäuˊrr}}), on vajoamajärvi [[Inari]]ssa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1&nbsp;084 neliökilometriä, ja se on [[Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä|Suomen järvistä]] kolmanneksi suurin ja koko [[Lappi|Lapin]] suurin.<ref name=Lapin_ELY >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Inarijarvi%285339%29 | Nimeke = Inarijärvi | Ajankohta = 14.8.2013 | Julkaisija = Lapin ely | Viitattu = 20.1.2013}}</ref> Inarijärvi on Suomen suurin vain yhden kunnan alueella sijaitseva järvi. Järvi laskee [[Paatsjoki|Paatsjokea]] pitkin [[Barentsinmeri|Barentsinmeren]] [[Varanginvuono|Varanginvuonoon]]. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sitä säännöstellään Paatsjoessa [[Venäjä]]n puolella sijaitsevalla [[Kaitakosken voimalaitos|Kaitakosken voimalaitoksella]]. Inarijärvi on [[Päijänne|Päijänteen]] jälkeen Suomen järvistä syvin. Syvin kohta {{Luku|9692|metriä}}<ref name=Lapin_ELY /> sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Suurin osa Inarijärvestä on kuitenkin matalaa. Inari­järvi ympäristöineen on lähialueen Lappia hieman lämpimämpi ja vähäsateisempi.<ref name="Reinikainen_et_al_2000_37">Reinikainen et al. 2000, s 37.</ref> [[Rantaviivaparadoksi|Rantaviivan pituus]] on noin {{Luku|3277,8|kilometriä}}<ref name="järviwiki" />. Kasvukausi on Inarin järvialueella noin 125 päivää (4 kk), kun läheisillä tunturialueilla se on vain 90 päivää (3 kk).
 
Inarijärven selkiä ovat [[Ukonselkä]], [[Kasarinselkä]], [[Sammakkoselkä]], [[Vasikkaselkä]] ja [[Satepetäjänselkä]]. Järvessä on {{Luku|3318|saarta}},<ref name=Luontoonfi >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/retkikohteet/reitit/inarijarvim/vaativuus/Sivut/Default.aspx | Viitattu = 20.1.2013 | Nimeke = Luontoon.fi: Inarijärven reittiehdotusten vaativuus}}</ref> joista suurimmat ovat [[Kaamassaari]], [[Mahlatti]], [[Viimassaari]] ja [[Roiro (saari)|Roiro]]. Tunnetuimmat ovat [[Hautuumaasaari]] ja [[Ukonkivi (Inari)|Ukonsaari]], joka on historiallinen [[saamelaiset|saamelaisten]] uhripaikka. [[Korkia Maura]] -saaressa sijaitsee [[Korkia-Mauran jääluola|jääluola]], jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on runsas [[autiotupa|autiotupien]] verkosto. Mahlatti on Suomen sisävesien saarista 21.&nbsp;suurin ja Kaamassaari 22.&nbsp;suurin. Mahlatti on koko Suomen sisävesien suurin saari, johon ei ole kulkuyhteyttä mantereelta.<ref>Suomen sisävesien sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 62.</ref>
Rivi 56:
== Kuvia ==
 
<gallery mode="packed" style="text-align:left">
Tiedosto:Inari lake.jpg|Inarijärvi [[Inari (kylä)|taajaman kohdalta]] heinäkuussa 2005
Tiedosto:Inarisee.jpg|Inarijärvi 1. elokuuta 1978