Ero sivun ”Toini Havu” versioiden välillä

'''Toini Johanna Havu''' (oik. '''Ollikainen''';<ref name="oit"/> [[24. kesäkuuta]] [[1908]] [[Turku]] – [[15. marraskuuta]] [[1998]] [[Virkkala]]) oli suomalainen kulttuuritoimittaja ja [[Kirjallisuuskritiikki|kirjallisuuskriitikko]],<ref>{{Kirjailijatietokanta|id=6425}}{{kuollut linkki}}</ref> koulutukseltaan filosofian kandidaatti.<ref name="oit">''Otavan Iso tietosanakirja'', osa 3, p. 472. Otava 1968.</ref>

 

Havu laati ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomiin]]'' 1954 [[Väinö Linna]]n ''[[Tuntematon sotilas|Tuntemattoman sotilaan]]'' arvostelun. Kriittinen, teilaava arvostelu herätti paljon huomiota ja aloitti niin sanotun kirjallisen jatkosodan. Havu oli arvostellut aiemmin vuonna 1954 [[Jussi Talvi|Jussi Talven]] ''[[Ystäviä ja vihollisia]]'' -romaanin, jota hän kuvasi monumentaaliseksi, suurimittaiseksi sotaromaaniksi, ”jota meillä ei aikoihin hevillä ylitettäne”. Havua vaivasi se, että Linna lähestyi Suomen kohtalonhetkiä "sammakkoperspektiivistä" eli antoi tavallisten rivimiesten kuvailla jaloa isänmaallista taistelua. Erityisesti häntä kiukutti kuitenkin se tapa, jolla Linna kohteli upseereita ja [[Lotta Svärd|lottia]]. Havu tiivisti arvostelunsa toteamukseen: "Tuntematon sotilas on paksu, mutta ei suuri sotaromaani."<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Väinö Linna: Tuntematon sotilas | Tekijä=Havu, Toini | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=23.10.1954 | www=http://www.hs.fi/juttusarja/kritiikinklassikot/artikkeli/1135223000624 | Viitattu=10.3.2011}}</ref> Havulla oli sotaan kipeä henkilökohtainen suhde, koska hänen pikkuveljensä, [[Jalkaväkirykmentti 2 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 2]]:ssa taistellut luutnantti Teppo Havu oli kaatunut [[Räisälä]]ssä jatkosodan alkuvaiheissa elokuussa 1941.<ref name="manninen">Manninen, Tuomas: Teilaus teki bestsellerin. ''Tuntematon: Ilta-Sanomien erikoislehti'' 29.11.2012, s. 43–45. Helsinki: Sanoma News.</ref>

 

Havu ja Väinö Linna olivat ennen ''Tuntemattoman sotilaan'' ilmestymistä tavanneet yhden kerran, kun Havu oli käynyt esitelmöimässä [[Pirkkalaiskirjailijat|Pirkkalaiskirjailijoiden]] tilaisuudessa [[Tampere]]ella ja Linna oli tämän jälkeen saattanut Havun sihteerin ominaisuudessa [[taksi]]lla [[Hotelli Tammer]]iin. Toisen ja viimeiseksi jääneen kerran he tapasivat [[Lahti|Lahdessa]] järjestetyssä kirjallisuus[[matinea]]ssa vuonna 1959. Tällöin Havu ehdotti Linnalle menneiden unohtamista ja tarjosi sovinnon kättä, mihin Linna ei tarttunut. Myöhemmin Havu laski leikkiä siitä, kuinka rikas hän olisi, jos hän olisi saanut markan jokaisesta hänen kritiikkinsä ansiosta kaupaksi menneestä ''Tuntemattomasta''. Havun lapset ovat kertoneet perheen elämän muuttuneen tapauksen vuoksi täysin: perhe joutui vuosikausiksi solvauskirjeiden ja puhelinterrorin kohteeksi. Havu ei itse koskaan katunut arviotaan ''Tuntemattomasta sotilaasta'', mutta myöhemmin hän lahjoitti ''[[Täällä Pohjantähden alla]]'' -trilogian työtovereilleen [[Matti Paavilainen|Matti Paavilaiselle]], [[Pekka Tarkka|Pekka Tarkalle]] ja [[Timo Tiusanen|Timo Tiusaselle]].<ref name="manninen"/>

 

Havun ura ''Helsingin Sanomien'' kirjallisuuskriitikkona katkesi vuonna 1962 hänen riitauduttuaan [[Eljas Erkko|Eljas Erkon]] kanssa. Myöhemmin hän teki muun muassa radio-ohjelmia. Väinö Linnan tavoin Havu, joka oli ollut [[tupakka|ketjupolttaja]], koki viimeisinä vuosinaan [[aivohalvaus|aivohalvauksen]] ja menetti puhe- ja kirjoituskykynsä.<ref name="manninen"/>