Ero sivun ”Suomen murteet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 63:
=== Savolaismurteet ===
[[Savolaismurteet|Savolaismurteita]] puhutaan hyvin laajalla alueella, joka kattaa noin kolmanneksen Suomen pinta-alasta, ja ne jaetaan useisiin alamurteisiin. Pohjois- ja eteläsavolaiset murteet kattavat suurin piirtein Pohjois- ja Etelä-Savon maakuntien alueen ja itäiset savolaismurteet Pohjois-Karjalan. Kainuun maakunnassa ja sen pohjoispuolella puhutaan Kainuun murteita. Keski-Suomen maakunnan alue jakautuu suurin piirtein [[Jyväskylä]]n kohdalta niin, että pohjoisessa puhutaan Keski-Suomen murteita, etelässä taas Päijät-Hämeen murteita. Keuruu, Ähtäri ja Etelä-Pohjanmaan Järviseutu muodostavat vielä oman murrealueensa, Keuruun–Evijärven välimurteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/savolais.html | Nimeke = Savolaismurteiden alue | Tekijä = Savolainen, Erkki | Julkaisu = Internetix | Ajankohta = 1998 | Viitattu = 18.5.2016}}</ref> Aluetta nimitetään joskus myös ”savolaiskiilaksi”, koska se erottaa etelä- ja keskipohjalaiset murteet toisistaan. Savolaiskiilan ja eteläpohjalaisten murteiden välinen ero, esimerkiksi [[Kuortane]]en ja [[Lehtimäki|Lehtimäen]] välillä, on suomen murteiden jyrkin raja.<ref>Lehikoinen s. 144; Rapola s. 92.</ref>
Monet savolaismurteiden piirteet ovat yleisiä itämurteisuuksia, eli ne tunnetaan myös kaakkoismurteissa. Esimerkiksi pitkät vokaalit ovat [[Diftongi#Diftongiutuminen|diftongiutuneet]] (''moa'' ~ ''mua'' ’maa’, ''peä'' ~ ''piä'' ’pää’), ja konsonantit ''t'', ''n'', ''l'', ''r'' ja ''s'' voivat [[liudennus|liudentua]] eli ääntyä j:mäisinä: [tulʲ] ’tuli’, [vesʲ] ’vesi’. Lisäksi savolaismurteille tyypillistä on, että yleiskielen ''ts'':n paikalla on ''ht'': ''mehtä'' ’metsä’, ''kahtoo'' ’katsoo’. Savolaismurteissa tavataan myös [[Diftongi#Diftongin reduktio|diftonginreduktiota]], esimerkiksi ''poika'' > ''poeka'', ''täysi'' > ''täös'', ''aurinko'' > ''aorinko''. Osassa aluetta redusoituneet diftongit ovat [[Monoftongi#Monoftongistuminen|monoftongistuneet]] eli muuttuneet pitkiksi vokaaleiksi: ''tääs'', ''aarinko''. Suomen yleiskielen ''nut'' ~ ''nyt'' -päätteiset partisiipit ovat savolaismurteissa ''nna''- tai ''nnä''-päätteisiä: ''on antanna'' ’on antanut’, ''et suanna'' ’et saanut’, ''olʲ lähtennä'' ’oli lähtenyt’.<ref>Lehikoinen s. 144–146.</ref><ref name="Rapola38-39"/><ref>Rapola 134–138.</ref>
| |||