Ero sivun ”Ydinvoima” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Ydinonnettomuudet: Lisätty arvio ilmansaasteiden vuosittain aiheuttamista ennenaikaisista kuolemista. |
Ei enwikityksiä näin |
||
Rivi 247:
Siviilikäytössä olevissa ydinvoimaloissa on sattunut kolme [[Sydämen sulamisonnettomuus|vakavaa onnettomuutta]]. Pahin niistä oli [[Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus|Tšernobylin]] reaktorin räjähdys Ukrainan alueella Neuvostoliitossa 26. huhtikuuta 1986. Yli 30 työntekijää kuoli onnettomuudessa saamiinsa vammoihin.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/aiheet/sateilyvaara/ydinlaitos-ja-sateilytapahtumien-kansainvalinen-vakavuusasteikko-ines|nimeke=Ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko INES|ajankohta=|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2018-12-15}}</ref>
[[Maailman terveysjärjestö|Maailman terveysjärjestön WHO:n]] vuoden 2006 arvion mukaan jopa 9 000 ihmistä voi kuolla Tšernobylin säteilyn aiheuttamiin syöpiin. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/mediacentre/news/releases/2006/pr20/en/|nimeke=World Health Organization report explains the health impacts of the world's worst-ever civil nuclear accident|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2006-04-13|julkaisija=Maailman terveysjärjestö WHO|viitattu=2018-12-15}} </ref> [[Ionisoivan_säteilyn_vaikutusten_tieteellinen_komitea | UNSCEAR:in]] vuoden 2008 raportissa<ref> {{Verkkoviite | Osoite = https://www.unscear.org/docs/reports/2008/11-80076_Report_2008_Annex_D.pdf | Nimeke = UNSCEAR Report_2008_Annex_D | Ajankohta = 2008 | Viitattu = 22.6.2019 }}</ref> arvioidaan mahdolliseksi syöpäkuolemien maksimimääräksi 4000. Ero WHO:n ja UNSCEAR:in arvioden välillä selittyy sillä, että WHO käyttää [
Historian toiseksi pahin ydinvoimalaonnettomuus sattui Japanissa, kun 11. maaliskuuta 2011 tapahtunut maanjäristys aiheutti tsunamin, joka tuhosi [[Fukushima I -voimalan ydinonnettomuudet|Fukushiman]] ydinvoimalan sähköjärjestelmät. Sähkökatkos pysäytti voimalan jäähdytysjärjestelmät, ja kolmen reaktorin sydämessä polttoaine ylikuumeni ja lopulta suli.<ref name=":4" /> Noin 30 kilometrin alueelta voimalan ympäriltä evakuoitiin noin 170 000 henkilöä.<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/radioaktiivisuus-muualla-maailmassa/fukushiman-ydinvoimalaitoksen-onnettomuus|nimeke=Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus|ajankohta=|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2018-12-15}}</ref> Evakuoinnissa kuoli 51 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/ajankohtaista/uutiskirjeet/sateilyuutiset-uutiskirjeet/sateilyuutiset-1-2016/fukushiman-daiichin-ydinonnettomuus-oli-psykologinen-sosiaalinen-ja-taloudellinen-katastrofi|nimeke=Fukushiman Daiichin ydinonnettomuus oli psykologinen, sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi|julkaisu=Säteilyuutiset|ajankohta=2016|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2018-12-15}}</ref> Suoria säteilyn haittavaikutuksia ei ole havaittu. Ihmisten saamat säteilyannokset jäivät niin pieniksi, että ne eivät oleellisesti lisää syöpäsairauksia.<ref name=":6" /> Onnettomuuden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen on arvioitu nousseen satoihin miljardeihin euroihin. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.scientificamerican.com/article/clearing-the-radioactive-rubble-heap-that-was-fukushima-daiichi-7-years-on/|nimeke=Clearing the radioactive rubble heap that was Fukushima Daiichi, 7 years on|tekijä=Hornyak, Tim|julkaisu=Scientific American|ajankohta=2018-03-09|julkaisija=|viitattu=2018-12-15| kieli={{en}} }}</ref>
|