Versio 8. heinäkuuta 2019 kello 15.53 muokkaa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 400 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 8. heinäkuuta 2019 kello 15.54 muokkaa kumoa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 400 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Hadith''' ({{k-ar\|الحديث\|al-ḥadīt}}), sananmukaisesti "traditiot", tarkoittaa islamilaista perimätietoa, joka on kirjattu muistiin suullisista lähteistä. Hadith-kirjallisuus jakautuu kolmeen tyyppiin, jotka ovat osittain päällekkäisiä. [[Profeetta]] [[Muhammad\|Muhammed]]in elämäntapaa ([[sunna\|''sunna'')]] koskeva kirjallisuus muodostaa perustan islamilaiselle lainsäädännölle. [[Koraani\|Koraania]] selittävä kirjallisuus (''tafsir'') kertoo, mitä Koraanin eri kohdat tarkoittavat. Varhaisin hadith-kirjallisuuden muoto on Muhammedin elämäkerta ''(sira).''<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Herbert Berg\|Nimeke=The Development of Exegesis in Early Islam. The Authenticity of uslim Literature from the Formative Period\|Vuosi=2000\|Sivu=5\|Julkaisija=Routledge}}</ref> Hadith-kirjallisuus alkoi 800-luvulla, jolloin luotiin laajoja hadith-kokoelmia kaikilta kolmelta alueelta. Islam perustuu hadith-kirjallisuuden ohella myös Koraaniin. Vaikka Koraani onkin islamin korkein auktoriteetti, hadithien merkitystä osoittaa, että tiedot Muhammedista, Mekasta, ja islamin käytännön harjoittamisen muodoista ovat lähes kaikki peräisin hadith-kirjallisuudesta eikä Koraanista. Edes Koraani ei ole siitä irrallaan, sillä islamilainen tieto Koraanin alkuperästä ja asemasta tulee juuri hadith-kertomuksista. Koska myös Koraanin tulkinta perustuu haditheihin, Koraanin ylempi asema niihin verrattuna on oikeastaan ~~vain~~lähinnä symbolista.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila\|Nimeke=\|Vuosi=2004\|Sivu=96\|Julkaisija=}}</ref> == Hadithien tyypit ja rakenne ==

Ero sivun ”Hadith” versioiden välillä