Ero sivun ”Kangasniemi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
+ palveluja: koulut ja tk
Rivi 96:
 
1800-luvun puolivälin nälkävuosina tehtiin tie Kangasniemeltä Joutsaan hätäaputöinä.<ref>[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/179363/Collegium%20Vol22%2010_Newby.pdf?sequence=1 Newby, s. 190]</ref>
 
==Kulttuuri==
Kangasniemen nimikkoruoaksi valittiin 1980-luvulla ”ruakarokka”, hernekeiton muunnelma jossa on myös [[nauris]]ta ja suurusteena ruisjauho.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1984-09-20| Sivut = 19| www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1984-09-20/19 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref> Muiksi [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin nuoret perunat ja paahtosuolat (sama kuin [[apposet]]), [[tappaiskeitto]] ja [[imeltäminen|imelletty]] marjapuuro.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 119| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref>
 
== Hallinto ja politiikka ==
Rivi 150 ⟶ 147:
===Taajamat===
Vuoden 2017 lopussa Kangasniemellä oli 5 549 asukasta, joista 2 800 asui [[Taajama|taajamissa]], 2 702 haja-asutusalueilla ja 47 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kangasniemen taajama-aste on 50,9 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =4.12.2018 | Kieli = }}</ref> Kangasniemen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan [[keskustaajama]]an [[Kangasniemen kirkonkylä]]än, jossa oli vuoden 2017 lopussa 2 800 asukasta.<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =4.12.2018 | Kieli = }}</ref>
 
==Palveluja==
 
Kirkonkylällä sijaitseva [[Kangasniemen hyvinvointikeskus]] tarjoaa kuntalaisille perusterveydenhoitoa.<ref name="essote-kangasn">{{verkkoviite |osoite=https://www.essote.fi/palvelut-paikkakunnittain/kangasniemen-sosiaali-terveyspalvelut/ |nimike=Kangasniemen hyvinvointikeskus |julkaisija=Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi | viitattu=7.7.2019}}</ref>
 
===Koulutus===
Luokka-asteiden 0–6 esi- ja peruskouluopetusta annetaan alakouluissa, joita ovat [[Beckerin koulu|Beckerin]], [[Kalliolan koulu|Kalliolan]], [[Koittilan koulu|Koittilan]], [[Otto Mannisen koulu|Otto Mannisen]], [[Vuojalahden koulu|Vuojalahden]] ja [[Äkryn koulu]]t. Kangasniemen ainoa yläkoulu (luokka-asteet 7-9) on [[Kankaisten koulu]].<ref name="kangasn-perusope">{{verkkoviite|osoite= http://www.kangasniemi.fi/palveluopas/opetustoimi/perusopetus/ |nimike= Koulut| julkaisija=Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi| viitattu=7.7.2019}}</ref> Sen vieressä sijaitseva [[Kangasniemen lukio]] tarjoaa yleissivistävää toisen asteen opetusta.<ref name="kangasn-lukio">{{verkkoviite|osoite= http://www.kangasniemi.fi/palveluopas/opetustoimi/lukio/ |nimike= Kangasniemen lukio| julkaisija=Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi| viitattu=7.7.2019}}</ref>
 
Vapaaehtoista sivistystä jakaa [[Puulan seutuopisto]], joka on [[Joutsa]]n, Kangasniemen ja [[Toivakka|Toivakan]] kuntien alueella toimiva [[kansalaisopisto]]. <ref name="kangasn-seutuopisto">{{verkkoviite|osoite= https://www.puulanseutuopisto.fi/ |nimike= Puulan seutuopisto| julkaisija=Puulan seutuopisto| viitattu=7.7.2019}}</ref>
 
==Kulttuuri==
Kangasniemen nimikkoruoaksi valittiin 1980-luvulla ”ruakarokka”, hernekeiton muunnelma jossa on myös [[nauris]]ta ja suurusteena ruisjauho.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1984-09-20| Sivut = 19| www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1984-09-20/19 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref> Muiksi [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin nuoret perunat ja paahtosuolat (sama kuin [[apposet]]), [[tappaiskeitto]] ja [[imeltäminen|imelletty]] marjapuuro.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 119| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref>
 
==Seurakunnat==