Versio 7. heinäkuuta 2019 kello 15.09 muokkaa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 400 muokkausta →‎Hadith rakenne: johdantoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 7. heinäkuuta 2019 kello 15.39 muokkaa kumoa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 400 muokkausta →‎Kertomus Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 6: Varhaisimmat hadithit kertoivat profeeetan elämäkerrasta ''(sira)''. Sen jälkeen yleistyivät profeetan elämäntavasta kertovat tarinat ''(sunna)'', jotka olivat tärkeitä islamilaisen lain eli ''šarian'' sisällön kannalta. 800-luvun lopulla mukaan tuli vahvasti Koraania selittävä eksgeettinen kirjallisuus ''(tafsir).'' === ~~Kertomus~~Varsinainen kertomus ''(matn)''=== Hadithin ydinkertomus on tavallisesti lyhyt tarina, joka usein keskittyy Muhammediin. Esimerkiksi voi ottaa al-Bukharin hadithin, jokakuuluu seuraavasti: Monissa kertomuksissa, ''matn'', on viittauksia tulevaisuuteen, ristiriitaisuuksia sekä muita outoja aineksia Muhammedin suulle. Uskovalle ne ovat osoitus Muhammadin jumalallisesta alkuperästä, joka todistaa hadithien olleen [[Jumala (islam)\|Jumalan]] lähettämiä. Maallisempi selitys on, että haditheja yksinkertaisesti sepitettiin. Myös perinteinen islamilainen tutkimus myöntää, että joitakin haditheja on väärennetty, mutta korostaa tärkeimpien kokoelmien olevan aitoja.<ref name="islaminmonimuotoisuus1">Hämeen-Anttila, Islamin monimuotoisuus, sivut 14–18.</ref> === Todistajaketju === Rivi 44: == Hadithien luotettavuus == Islamilainen teologia on keskittynyt hadithien luotettavuuden ja aitouden selvittämiseen.<ref name="islaminporteilla" /> Tämä on välttämätöntä, sillä jopa samoissa kokoelmissa voi olla useita keskenään ristiriitaisia haditheja. korostaa tärkeimpien kokoelmien olevan aitoja.<ref name="islaminmonimuotoisuus1" /> Islamilainen uskonoppinut, ''mufti,'' on islamilaisen lain asiantuntija, jolta voi pyytää yksityisen lausunnon eli ''fatwan'' jostain ''šariaan'' liittyvästä kysymyksestä. Lausunto on yleensä pitkä ja sisältää useita asiaan liittyviä haditheja päättyen lopulta muftin esittämään kokonaisarvioon. Sen jälkeen voi vielä tulla lopullisena arvioina vaikeissa tapauksissa lyhyt toteamus "Allah tietää parhaiten". Länsimainen historiallis-kriittinen tutkimus on 1800-luvulta alkaen suhtautunut epäilevästi hadithien todistusarvoon, koska oletettujen tapahtumien ja niiden muistiin kirjoittamisen väliaika on niin pitkä, yleensä jopa kaksisataa vuotta. Länsimainen tutkimus on sen takia nähnyt haditheissa mieluummin 800-luvulla vallineita käsityksiä islamin synnystä kuin vahvistettuja faktoja siitä, mitä todella tapahtui.

Ero sivun ”Hadith” versioiden välillä