Ero sivun ”Friedrich von Maydell” versioiden välillä

[[Baltiansaksalaiset|Baltiansaksalainen]] Maydell oli lähtenyt [[Venäjän vallankumous|vallankumouksen]] jälkeen Venäjältä, osallistunut kertoman mukaan vapaaehtoisena [[Suomen sisällissota]]an valkoisten puolella ja asuielänyt sitten emigranttina Saksassa toimien siellä elokuva-alalla. Maaliskuussa 1932 Suomen Tukholman-lähetystön lähetystösihteeri [[Sigurd von Numers]] myönsi hänelle [[Nansen-passi]]n. Maydell oli kuvaajana [[Gustav Ucicky]]n [[Ufa]]-yhtymälle ohjaamassa saksalaisessa elokuvassa [[Aamunkoitto]] (Morgenrot) joka oli 1933 ensimmäinen Saksassa ensi-illan saanut [[Kansallissosialismi|kansallissosialistinen]] elokuva. Elokuvan [[sukellusvene]]kohtauksia kuvattiin kesällä 1932 [[Suomenlinna]]ssa kun Suomi oli ainoa maa joka suostui antamaan sukellusvenekalustoaan käytettäväksi kuvauksissa. Kuvausten aikana sittemmin Neuvostoliittoon loikannut luutnantti [[Vilho Pentikäinen]] toimi kuvausryhmän ja Suomen armeijan välisenä yhteysupseerina. Myöhemmin elokuvan esittäminen Suomessa kuitenkin kiellettiin.<ref name=sedergren/><ref name=elonet>[https://www.elonet.fi/fi/elokuva/117505 EloNet : Erämaan turvissa-elokuvan tasutatietoja]</ref>

Maydell ohjasi Suomessa vuonna 1931 elokuvan [[Erämaan turvissa]] (esitettiin myös nimillä ''Tundra–Valse Triste'' ja ''Oliko hän vakoilija?'') yhdessä [[Kalle Kaarna]]n ja [[Carl von Haartman]]in kanssa. Kaarnan elokuvayhtiö SarastuksenSarastus Oy:n tuottaman elokuvan tapahtumat sijoittuivat [[Suomen suuriruhtinaskunta]]an vuoteen 1913. Pääosissa olivat suomalainen [[Hanna Taini]] ja venäläistä upseeria esittänyt saksalainen [[Bernhard Goetzke]]. Upseeri pelastaa Tainan esittämän naisen Helsingin kadulta [[ohrana]]n kynsistä. Heidän välilleen syntyy romanssi mutta upseeri pidätetään kesken ravintolaillan ja karkoitetaan vallankumuksellisten avustamisesta syytettynä [[Siperia]]an. Elokuva ei menestynyt Suomessa taloudellisesti ja äärioikeisto tuomitsi sen epäkansalliseksi ''"ryssäläisestä aiheestaan ja ruotsinkielisyydestään"''. Elokuvaa esitettiin myös Saksassa ja Tsekkoslovakiassa mutta näistä esityksistä saadut tulot Maydell piti itsellään. <ref>[https://sedis.blogspot.com/2007/11/tuntemattomia-kohtauksia-suomen.html Jari Sedergren : Tuntemattomia kohtauksia Suomen elokuvan historiasta I, 21.11.2007 : Erämaan turvissa]</ref><ref name=elonet/>

Tammikuussa 1933 Maydell tapasi von Numersin [[Tukholma]]ssa keskustellakseen uudesta filmihankkeestaan. [[Kieltolaki]]aiheisen ''96 %''-nimisen elokuvan käsikirjoituksen oli tehnyt neuvostoliittolainen Alexander Alexandrovitsh Vanitskin (s. 1906) joka oli toiminut [[Moskova]]ssa elokuvaohjaaja [[Vsevolod Pudovkin]]in apulaisena. Maydellin mukaan Suomen [[yleisesikunta]] oli luvannut elokuvan kuvauksia varten käytettäväksi sotalaivoja, lentokoneita ja sotaväen osastoja. Elokuvan rahoitus oli kuitenkin estynyt [[Hitler]]in noustua valtaan Saksassa ja nyt Maydell etsi rahoitusta elokuvalle Ruotsista ja Suomesta. Von Numers lupasikin auttaa rahoituksen hankkimisessa mutta pian selvisi ettei rahoitus tulisi onnistumaan. Tämän jälkeen Maydell pyysi von Numersia auttamaan häntä ottamaan yhteyttä Ruotsin kuningashuoneen prinssiin [[Lennart Bernadotte]]en. <ref name=sedergren/><ref name=elonet/>