Ero sivun ”Oikeuspoliittinen yhdistys Demla” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry''', aiemmin '''Suomen Demokraattiset Lakimiehet''', on vuonna 1954 perustettu aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on Suomen oikeus- ja yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttaminen. Järjestön oman kuvauksen mukaan Demlan tarkoituksena on ”edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, toimia oikeusturva-, tasa-arvo- ja ympäristökysymyksiä sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta puolustavien lakimiesten yhdyssiteenä ja pitää yhteyksiä eri kansalaisjärjestöihin”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://demla.fi | Nimeke =Oikeutta sydämellä | Julkaisu =Oikeuspoliittinen Yhdistys – Rättpolitiska föreningen Demla ry | Viitattu = 3.1.2018}}</ref>
==Yhdistyksen perustaminen==
Yhdistyksen perustamiseen johtaneet ajatukset syntyivät
Säätiön piirissä toimi varatuomari [[Risto Hölttä|Risto Höltän]] johtama lakiasiaintoimisto, jonka lakimiehet toimivat
Nimensä Demla sai Kansainvälisen Demokraattisten lakimiesten liiton mukaan. IADL:n perustivat vuonna 1946 [[Nürnbergin oikeudenkäynti|Nürnbergin tuomioistuimen]] ranskalaiset, englantilaiset ja neuvostoliittolaiset lakimiehet. Ensimmäinen presidentti oli ranskalainen [[Rene Cassin]], jonka käsialaa on vuoden 1948 Yhdistyneiden Kansakuntien [[ihmisoikeuksien julistus]] ja joka sai tämän vuoksi [[Nobelin rauhanpalkinto|Nobelin rauhanpalkinnon]] vuonna 1968.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 2</ref> Demla liittyi myös [[Suomi–Neuvostoliitto-Seura]]an ja [[Rauhanpuolustajat|Rauhanpuolustajiin]].<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 4</ref> Demla sopi yhteistyösopimuksen vuonna 1975 [[Unkarin kansantasavalta|Unkarin kansantasavallan]], [[Puolan kansantasavalta|Puolan kansantavallan]], [[Itä-Saksa]]n ja [[Länsi-Saksa]]n lakimiesliittojen kanssa.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 14</ref>
==1970-luvun aktiivisuus==
Demlan toiminta oli melko vaatimatonta vuoteen 1970 asti. Syksyllä 1970 presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] [[Lakimies
Julkilausumaan yhtyivät muun muassa seuraavat: [[Aulis Aarnio]], [[Yrjö Ahmavaara]], [[Aarno Aitamurto]], [[Eero Backman]], [[Raimo Blom]], [[Lars D. Eriksson]], [[Antti Eskola]], [[Tarja Halonen]], [[Olavi Heinonen]], Antero Ignatius, Risto Jaakkola, [[Antero Jyränki]], [[Kai Kalima]], [[Heikki Karapuu]], [[Matti Kekkonen]], [[Antti Kivivuori]], [[Osmo Kock]], Ilmo Kolamo, [[Timo Konstari]], Seppo Laakso, [[Mikko Kämäräinen]], [[Matti Louekoski]], Matti Mikkola, [[Jukka Mikkola]], [[Klaus Mäkelä]], [[Ilmari Ojanen]], [[Esko Riepula]], [[Helge Rontu]], [[Allan Rosas]], [[Holger Rotkirch]], Matti Savolainen, [[Kari Sinisalo]], [[Kaarina Suonio]], Jukka Sädevirta, [[Jacob Söderman]], [[Jyrki Tala]], [[Kari S. Tikka]], [[Matti Wuori]] ja Patrick Zilliacus.<ref name="Fredman s6">Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 6</ref>
Syksystä 1970 lähtien Demokraattiset Lakimiehet lähti toimimaan kolmikantapohjalla: sen hallitukseen valittiin kolmannes [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraatteja]], kolmannes [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|kansandemokraatteja]] ja kolmannes [[Suomen Keskusta|keskustalaisia]] niin kutsutuksi [[kansanrintama]]ksi.<ref name="Fredman s6"/> Toiminnan keskeisistä henkilöistä [[Helge Rontu]] piti
== Myöhempi toiminta ==
|