Wikipedia

Ero sivun ”Oikeuspoliittinen yhdistys Demla” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry''', aiemmin '''Suomen Demokraattiset Lakimiehet''', on vuonna 1954 perustettu aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on Suomen oikeus- ja yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttaminen. Järjestön oman kuvauksen mukaan Demlan tarkoituksena on ”edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, toimia oikeusturva-, tasa-arvo- ja ympäristökysymyksiä sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta puolustavien lakimiesten yhdyssiteenä ja pitää yhteyksiä eri kansalaisjärjestöihin”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://demla.fi | Nimeke =Oikeutta sydämellä | Julkaisu =Oikeuspoliittinen Yhdistys – Rättpolitiska föreningen Demla ry | Viitattu = 3.1.2018}}</ref>
 
VuoteenDemla 2002oli astialun yhdistys toimi nimellä Suomen Demokraattiset Lakimiehet, mutta yhteistyönperin [[KansainvälinenSuomen demokraattistenkommunistinen lakimiesten liittopuolue|Kansainvälisen demokraattisten lakimiesten liitonkommunististen]] (IADL) kanssa hiivuttua nimi vaihdettiin nykyiseen muotoon. Demla oli alun perinja [[Suomen kommunistinenKansan puolueDemokraattinen Liitto|kommunististenkansandemokraattisten]] lakimiesten yhdistys, mutta 1970-luvulla se laajeni myös sosiaalidemokraattien ja keskustalaisten "yleisedistykselliseksi" järjestöksi.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 7</ref> Vuoteen 2002 asti yhdistys toimi nimellä Suomen Demokraattiset Lakimiehet, mutta yhteistyön [[Kansainvälinen demokraattisten lakimiesten liitto|Kansainvälisen demokraattisten lakimiesten liiton]] (IADL) kanssa hiivuttua nimi vaihdettiin nykyiseen muotoon. Sittemmin puoluepoliittuus on yhdistyksessä hiipunut,<ref name="historiikki s21"/> ja nykyisin yhdistyksen toimintaan kuuluvat pääasiassa ''Oikeus''-lehden julkaiseminen ja oikeuspoliittisten seminaarien järjestäminen.<ref name="Historiikki s34-36"/>
 
==Yhdistyksen perustaminen==
Yhdistyksen perustamiseen johtaneet ajatukset syntyivät [[Ihmisoikeuksien säätiö]]nsäätiön piirissä. Säätiön perusti [[Ihmisoikeuksien liitto]] vuonna 1949 tukemaan "ihmisoikeuksien puolustamista sekä demokraattisen valtiojärjestyksen ja kulttuurin säilyttämistä ja kehittämistä" sekä kunnioittamaan "professori [[Väinö Lassila]] -vainajan edustamia aatteita ja ihmisoikeuksia puolustaessaan henkensä menettäneiden muistoa".<ref> Nikula, Paavo: Suomen Demokraattiset Lakimiehet 25 vuotta, Oikeus 1/1980 s. 24-30.</ref>
 
Säätiön piirissä toimi varatuomari [[Risto Hölttä|Risto Höltän]] johtama lakiasiaintoimisto, jonka lakimiehet toimivat varsinkinerityisesti asioissa, joiden yhteys kansandemokraattiseen poliittiseen toimintaan oli ilmeinen. Tällainen tehtävä oli esimerkiksi Kemissä, jossa oli syntynyt [[Kemin veritorstai|levottomuuksia lakkoliikehdinnän yhteydessä]]n jatapahtumissa, syytteitäjotka oliolivat johtaneet kapinasyytteisiin lakkolaisia nostettukohtaan. Vuonna 1954 toimiston lakimiehet sekä eräät muut lakimiehet perustivat yhdyssiteekseen Suomen Demokraattiset Lakimiehet (DemLa).<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 1</ref>
 
Nimensä Demla sai Kansainvälisen Demokraattisten lakimiesten liiton mukaan. IADL:n perustivat vuonna 1946 [[Nürnbergin oikeudenkäynti|Nürnbergin tuomioistuimen]] ranskalaiset, englantilaiset ja neuvostoliittolaiset lakimiehet. Ensimmäinen presidentti oli ranskalainen [[Rene Cassin]], jonka käsialaa on vuoden 1948 Yhdistyneiden Kansakuntien [[ihmisoikeuksien julistus]] ja joka sai tämän vuoksi [[Nobelin rauhanpalkinto|Nobelin rauhanpalkinnon]] vuonna 1968.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 2</ref> Demla liittyi myös [[Suomi–Neuvostoliitto-Seura]]an ja [[Rauhanpuolustajat|Rauhanpuolustajiin]].<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 4</ref> Demla sopi yhteistyösopimuksen vuonna 1975 [[Unkarin kansantasavalta|Unkarin kansantasavallan]], [[Puolan kansantasavalta|Puolan kansantavallan]], [[Itä-Saksa]]n ja [[Länsi-Saksa]]n lakimiesliittojen kanssa.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 14</ref>
 
==1970-luvun aktiivisuus==
Demlan toiminta oli melko vaatimatonta vuoteen 1970 asti. Syksyllä 1970 presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] [[Lakimies- (lehti)|Lakimies-lehdelle]] antaman kriittisen haastattelun jälkeen heräsi ajatus tämän järjestön toiminnan elvyttämisestä siten, että sen ideologista pohjaa merkittävästi lavennettaisiin. Aloitteen teki viiden lakimiehen ryhmä, johon kuuluivat [[Martti J. Mehto]], [[K. J. Lång]], [[Olavi Sulkunen]], [[Jan Törnqvist]] ja [[Mikko Varis]]. Ryhmä laati julkilausumaehdotuksen, johon se pyysi lisää kannattajia ja väitti [[Suomen Lakimiesliitto|Suomen lakimiesliitonLakimiesliiton]] olevan aatteellisesti yksipuolinen ja eriarvoisuutta korostava.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 9</ref>
 
Julkilausumaan yhtyivät muun muassa seuraavat: [[Aulis Aarnio]], [[Yrjö Ahmavaara]], [[Aarno Aitamurto]], [[Eero Backman]], [[Raimo Blom]], [[Lars D. Eriksson]], [[Antti Eskola]], [[Tarja Halonen]], [[Olavi Heinonen]], Antero Ignatius, Risto Jaakkola, [[Antero Jyränki]], [[Kai Kalima]], [[Heikki Karapuu]], [[Matti Kekkonen]], [[Antti Kivivuori]], [[Osmo Kock]], Ilmo Kolamo, [[Timo Konstari]], Seppo Laakso, [[Mikko Kämäräinen]], [[Matti Louekoski]], Matti Mikkola, [[Jukka Mikkola]], [[Klaus Mäkelä]], [[Ilmari Ojanen]], [[Esko Riepula]], [[Helge Rontu]], [[Allan Rosas]], [[Holger Rotkirch]], Matti Savolainen, [[Kari Sinisalo]], [[Kaarina Suonio]], Jukka Sädevirta, [[Jacob Söderman]], [[Jyrki Tala]], [[Kari S. Tikka]], [[Matti Wuori]] ja Patrick Zilliacus.<ref name="Fredman s6">Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 6</ref>
 
Syksystä 1970 lähtien Demokraattiset Lakimiehet lähti toimimaan kolmikantapohjalla: sen hallitukseen valittiin kolmannes [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraatteja]], kolmannes [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|kansandemokraatteja]] ja kolmannes [[Suomen Keskusta|keskustalaisia]] niin kutsutuksi [[kansanrintama]]ksi.<ref name="Fredman s6"/> Toiminnan keskeisistä henkilöistä [[Helge Rontu]] piti [[Suomen Lakimiesliitto]]aLakimiesliittoa Demlan vastustajana ja katsoi sen olevan sidoksissa "suurpääomaan".<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 9</ref> Demokraattisten lakimiesten puheenjohtajana 1971–1972 toiminut [[K. J. Lång]] oli puheenjohtajuutensa aikaan myös [[Suomen oikeusministeri]].<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 13</ref> Vuoden 1972 Jyväskylän seminaarissa Demla hyväksyi ohjelmapaperin, jossa vaadittiin Suomeen määräaikaisia poliittisesti valittuja tuomareita.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 10</ref>
 
== Myöhempi toiminta ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeuspoliittinen_yhdistys_Demla”