Versio 3. heinäkuuta 2019 kello 14.18 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta p →‎Suomalaisen torpparilaitoksen synty: lis väliots, kh ← Vanhempi muutos		Versio 3. heinäkuuta 2019 kello 14.47 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta lis vuokraehdot, pois suomi-malline ja tilalle tämä artikkeli -m per keskustelu Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Tämä artikkeli\|käsittelee Suomessa ja Ruotsissa toteutettua vuokraviljelyjärjestelmää. Laajemmissa yhteyksissä käytetään nimitystä [[Vuokraviljelijä\|vuokraviljelijä]].}} ~~{{Korjattava/Suomi}}~~ [[Image:Peasants in finland.jpg\|thumb\|300px\|Torppareita maatöissä kesällä.]] <!---[[Tiedosto:R W Ekman Somero socken en vinterqväll.jpg\|thumb\|300px\|Torpparin talvisia puhdetöitä. [[R. W. Ekman]]: ''Somero socken en vinterqväll''. 1800-luku.]]--- pitäisi tarkistaa, onko tämä sijoitettu torppaan vai taloon---> '''Torppari''' oli Suomessa ja Ruotsissa vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta. Vuokraamalla vain osan tilasta torpparit erosivat sekä [[lampuoti\|lampuodeista]], joilla oli koko maatila vuokralla, että [[mäkitupalainen\|mäkitupalaisista]], joilla oli vuokralla vain lähinnä asuntotonttinsa. ~~Torpparit maksoivat torppansa vuokran maanomistajalleen tyypillisesti tekemällä päivätöitä eli [[taksvärkki]]ä vuokranantajansa tilalla. Toisinaan vuokraa maksettiin myös torpan tuotteilla.~~<ref>Osmo Apunen (1987): ''Torpparikysymys''. Teoksessa: Blomstedt, Y. (toim.) Suomen historia 6, Sortokaudet ja itsenäistyminen, s. 61-68. ISBN 951-35-2495-7.</ref> == Suomalaisen torpparilaitoksen synty == Rivi 13: {\| class="wikitable" style="text-align:right" \|+ Vuokraviljelmien lukumäärä Suomessa vuonna 1912<ref name=pelt>{{Kirjaviite \| Tekijä = Peltonen, Matti \| Nimeke = Talous, valta ja valtio. Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta \| Vuosi = 1999\| Luku = Suomalainen maatalouskysymys\| Sivu = ~~190–192~~190–194\| Selite = toim. Pertti Haapala\| Julkaisupaikka = Tampere\| Julkaisija = Vastapaino\| Isbn =951-0966-53-5 \| Viitattu = 2.7.2019 }}</ref> ! Peltoala (hehtaaria) ! Torpparit ja lampuodit Rivi 42: \| 95 290 \|} ==Torpparin oikeudet ja velvollisuudet== Torpparit maksoivat torppansa vuokran maanomistajalleen tyypillisesti tekemällä päivätöitä eli [[taksvärkki]]ä vuokranantajansa tilalla. Maanvuokran kokonaisarvosta 72 % maksettiin päivätöinä. Toisinaan vuokraa maksettiin myös torpan tuotteilla. Rahavuokraa ei juurikaan käytetty, sillä isäntätila hyötyi enemmän torpparin työpanoksesta. Torppariväestölle taksvärkki oli kuitenkin rasite, joka usein huononsi suhdetta isäntäväkeen. <ref name=pelt /> Suurin osa (92 %) torppareista sai ottaa tilan metsästä kotitarvepuuta ja pitää siellä karjaa laitumella (76 %). Muunlainen metsän käyttö oli yleensä kiellettyä: vain 22 % sai kalastaa tilan vesillä, 13 % metsästää ja 1,5 % myydä metsän tuotteita. <ref name=pelt /> Vuokraehdot kiristyivät 1800-luvun lopulla. Vuokraa korotettiin vaatimalla lisää päivätöitä tai muita suorituksia, korottamalla niin sanottua siirtorahaa eli sopimuksen siirtämisestä toiselle vuokralaiselle maksettavaa korvausta sekä lisäämällä niin sanottuja ylipäiviä eli kiireaikana tehtäviä maanomistajalle palkallisesti tehtäviä töitä, joiden rahakorvaus oli alimitoitettu.<ref name=pelt /> == Torpparikysymys == Torppareiden määrän nopea kasvu, torppien perustamisen vaikeutuminen, ~~sekä~~ja metsien arvon nousu nostivat torpparikysymyksen merkittäväksi yhteiskunnalliseksi kiistaksi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Torpparisopimuksen ehdot ja vaadittu vuokra, [[taksvärkki]], saattoivat olla torpparille kohtuuttomat. Osa vuokrasuhteista perustui ainoastaan suullisiin sopimuksiin, jolloin sopimusehtoja saatettiin kiristää kesken kauden. Torpparilla ei välttämättä ollut minkäänlaista irtisanomissuojaa vuokranantajan häätöä vastaan. Kun torpista oli kysyntää enemmän kuin tarjontaa ja kun vaatimus päivätöistä muutoinkin kasvoi, se johti sopimusehtojen kiristymiseen ja tätä kautta torpparien tyytymättömyyden ilmaisuihin jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. 1900-luvun ensimmäisinä vuosina Suomessa nähtiin lukuisia [[Torpparilakot\|torpparilakkoja]]. Kuuluisiksi muodostuivat [[Laukon torpparihäädöt 1907\|Laukon kartanon häädöt]] vuonna 1907.<ref>Osmo Apunen (1987): ''Torpparikysymys kärjistyy''. Teoksessa: Blomstedt, Y. (toim.) Suomen historia 6.</ref> Torppareiden aseman aiheuttamaa kiistaa pidetään yhtenä syynä [[Suomen_sisällissota\|Suomen sisällissodan]] syttymiseen vuonna [[1918]]. On myös katsottu, että tilattoman väestön kysymys oli enemmänkin ideologinen kuin taloudellinen ongelma, sillä torppareiden elintaso parani melkoisesti 1800-luvun kuluessa, eikä muukaan tilaton väestö kärsinyt työn puutetta (vaikkakaan heidän asunto-olonsa eivät aina olleet kunnossa).<ref name=skh>{{Kirjaviite \| Tekijä = Kolbe, Laura (päätoim.) \| Nimeke = Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Tammi \| Vuosi = 2003 \| Sivu = 162-3\| Isbn = 951-31-1844-4}}</ref>

Ero sivun ”Torppari” versioiden välillä