Ero sivun ”Pariisin salonki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
rv |
||
Rivi 1:
[[Kuva:This Year Venuses Again (Daumier).jpg|thumb|right|[[Honoré Daumier]] tekee pilkkaa porvareista, jotka kauhistelevat Salongissa vuonna 1864 esillä olleita Venuksia.]]
'''Pariisin salonki''' ({{k-fr|Salon de Paris}}) on Pariisin ''Académie des beaux-artsin'' virallinen taidenäyttely.
Kuninkaan vahvistama ranskalainen taiteensuosimislaitos ''Académie royale de peinture et de sculpture'', joka on ''Académie des beaux-arts'' yksi osasto, piti vuonna [[1673]] ensimmäisen puolijulkisen näyttelyn Salon Carréssa. Vuodesta [[1725]] Salonki järjestettiin [[Louvre]]n palatsissa, ja silloin se tuli tunnetuksi nimellä ''Salon de Paris''.
Salongin alkuperäinen tarkoitus oli esitellä ''École des Beaux-Artsista'' valmistuneiden taiteilijoiden töitä. Koulun oli perustanut Ranskan pääministeri [[kardinaali Mazarin]] vuonna [[1648]]. Salongilla oli merkittävä vaikutus Ranskan kulttuurielämään. Näyttely Salongissa oli ainakin seuraavat 200 vuotta tärkeä jokaiselle taiteilijalle, joka halusi menestyä Ranskassa. Salongissa pidetty näyttely tarkoitti kuninkaallista hyväksymistä.
Vuonna [[1737]] näyttelyt muuttuivat julkisiksi, ja alkuun niitä pidettiin vuosittain, myöhemmin joka toinen vuosi parittomina vuosina. Ne alkoivat kuningas Ludvig IX:n kunniaksi vietettynä juhlapäivänä 25. elokuuta ja kestivät muutamia viikkoja. Kun näyttelytoiminta säännöllistyi ja muuttui julkiseksi, Salongin asemaa ei enää asetettu kyseenalaiseksi.
Salongissa oli esillä maalauksia koko seinän mitalta ja joka sentin täydeltä. Maalausten keskinäisestä kilpailusta saivat taiteilijat aihetta uusille maalauksille, kuten [[Pietro Antonio Martini]]n teokselleen ''Salonki vuonna 1785''. Salongin painetut näyttelyluettelot ovat taidehistorioitsijoille tärkeitä lähteitä. Lehdissä julkaistut näyttelyistä tehdyt arviot olivat nykyaikaisen taidekritiikin alku.
1800-luvulla ajatus julkisesta Salongista laajentui vuosittaiseksi valtion rahoittamaksi uusien maalausten ja veistosten jurytetyksi näyttelyksi, joka pidettiin suurissa kauppahalleissa. Avajaisillan juhla oli merkittävä seurapiiritapahtuma ja juhla, josta lehdet saivat aihetta pilapiirroksiin.
[[Kuva:Edouard Dantan Un Coin du Salon en 1880.jpg|left|thumb|300px|Édouard Joseph Dantanin teos ''Un Coin du Salon en 1880'', ''Nurkkaus vuoden 1880 Salongissa''.]]
Impressionistimaalarit eivät kuitenkaan saaneet töitään riittävästi esille, ja syntyneen hälyn vuoksi [[Napoleon III]] perusti näyttelyn ''Salon des Refusés'', jossa olivat esillä Salongin sinä vuonna hylkäämät teokset. Näyttely avattiin 17. toukokuuta 1863, jolloin katsotaan [[avantgardismi]]n syntyneen. Impressionistit pitivät useina vuosina omia näyttelyjään. Vuonna 1881 Salonki menetti valtion rahoituksen, jolloin eräs taiteilijaryhmä perusti Société des artistes français, joka otti vastuulleen näyttelyn pitämisen.
Vastauksena monien taiteilijoiden silloisiin ajatuksiin järjestön byrokraattisuudesta ja vanhoillisuudesta, ryhmä maalareista ja kuvanveistäjiä, johtajanaan [[Pierre-Auguste Renoir]] ja [[Auguste Rodin]] perusti vuonna [[1903]] ''Salon d'Automnen''.
[[Luokka:Ranskan taide]]
[[de:Pariser Salon]]
[[en:Paris Salon]]
[[eo:Pentrosalono de Parizo]]
[[fr:Salon de Paris]]
[[nl:Parijse salon]]
[[no:Parissalongen]]
[[pt:Salon de Paris]]
[[ru:Парижский Салон]]
| |||