|
| huomautukset =
}}
'''AittaniemiAmbarnyi'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Venäjän federaation paikannimiä | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Sivu = 21 | Tunniste = ISBN 952-5446-18-2 | www = http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk11/venajan_federaation_paikannimia.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.5.2015}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hramtsova, O. & Troitskaja, Je. | Nimike = Finskije sootvetstvija nazvani naseljonnyh punktov Respubliki Karelija | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = | Vuosi = 2008 | Sivu = 32 | Tunniste = | www = http://edu-rk.ru/index.php/metodkabinet/item/download/29_2b9582741541712662618d75a381f2ba | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.5.2015}}</ref> ({{k-ru|Амба́рный}}, {{k-krl|Aittaniemi}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN | Vuosi = 2006 | Sivu = 8 | Tunniste = | www = http://www.krc.karelia.ru/doc_download.php?id=7669&table_name=publ&table_ident=3110 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.5.2015}}</ref>) on maalaiskunta ja sen keskustaajama [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallan]] [[Louhen piiri]]ssä [[Venäjä]]llä. Se sijaitsee Pirttijärven ja Ambarnojejärven välissä 43 kilometriä [[Louhi (Karjalan tasavalta)|Louhesta]] kaakkoon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karelija: entsiklopedija. Tom 1 | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = PetroPress | Vuosi = 2007 | Sivu = 124 | Tunniste = ISBN 978-58430-0123-0}}</ref> Taajamassa on 600 ja kunnassa 1 200 asukasta (vuonna 2013)<ref name="plan 11">Generalnyi plan, s. 11.</ref>.
==Maantiede ja asutus==
AittaniemenAmbarnyin kunnan pinta-ala on 6 933,65 neliökilometriä<ref name="plan 11" />. Se rajoittuu pohjoisessa Louhen piirin [[Pääjärvi (taajama)|Pääjärven]], [[Kiestinki|Kiestingin]], Louhen, [[Plotina]]n ja [[Malinavaara]]n kuntiin sekä [[Vienanmeri|Vienanmeren]] kautta [[Murmanskin alue]]eseen, kaakossa ja etelässä [[Kemin piiri]]n [[Kuusema]]n ja [[Vääräkoski|Vääräkosken]] kuntiin sekä lounaassa [[Kalevalan piiri]]n [[Jyskyjärvi|Jyskyjärven]] ja [[Luusalmi|Luusalmen]] kuntiin<ref>Generalnyi plan, s. 115–118.</ref>. Pinta-alasta valtaosa on metsää<ref>Generalnyi plan, s. 13.</ref>.
Pinnanmuodostukseltaan seutu on kumpuilevaa tasankoa, joka idässä muuttuu Vienanmeren alangoksi. Maisemaa leimaavat harjut ja suot.<ref>Generalnyi plan, s. 17–18.</ref> Tärkeimmät joet ovat Vienanmeren altaaseen kuuluvat [[Kuusemajoki]], [[Vonkajoki]], [[Kalkajoki]], Nižma, Kjatka, Gridina (Murašova), Velikaja, Kovi-Kanda, Puloma, Nižnjaja Kumozerka, Sigo, Kurki-oja ja Kiz-reka. Järviä ovat Enkijärvi (''Engozero''), Ala-Kuusamojärvi (''Nižneje Kumozero''), Ylä-Kuusamojärvi (''Verhneje Kumozero''), [[Tuoppajärvi]], [[Kierettijärvi]], Kälkäjärvi (''Bojarskoje''), Kaarnisjärvi (''Bolšoje Voronskoje''), Pizemskoje ja Plotitšnoje.<ref>Generalnyi plan, s. 23–24.</ref> Hyötykaivannaisiin kuuluvat [[muskoviitti]], [[diatomiitti]], [[pegmatiitti]], [[amfiboliitti|granaattiamfiboliitti]], [[liuske|kristalliliuske]], hiekka, sora ja turve<ref>Generalnyi plan, s. 30–32.</ref>. Ympäristön tila on hyvä<ref>Generalnyi plan, s. 43.</ref>.
==Historia==
AittaniemenAmbarnyin taajama on saanut alkunsa [[Muurmannin rata]]a rakennettaessa perustetusta rautatiepysäkistä. Aikaisemmin seudulla sijaitsi useita karjalaiskyliä. [[Neuvostoliitto|Neuvostoaikana]] Ambarnyilla oli kaupunkimaisen taajaman status (vuodesta 1956)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karelskaja ASSR: administrativnoje delenije | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR | Vuosi = 1960 | Sivu = 18 | Tunniste = }}</ref>. Nykyinen kunta on muodostettu vuonna 2006 AittaniemenAmbarnyin asutushallintoalueesta ja Enkijärven kylähallintoalueesta.
==Liikenne, talous ja palvelut==
Kunnan läpi kulkee [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] ja [[Murmansk]]in välinen [[M18 (valtatie)|valtatie M18]] sekä Muurmannin rata, jolla on AittaniemenAmbarnyin, Enkijärven ja Kälkäjärven asemat. Valtatieltä haarautuu tie AittaniemenAmbarnyin ja Enkijärven kautta [[Kriitinä]]än ja [[Kalkalahti|Kalkalahteen]]. Kunnasta on linja-autoyhteys [[Tšuuppa]]an. Rautatieasemilla pysähtyvät [[Vienan Kemi]]n ja Louhen väliset paikallisjunat sekä joukko kaukojunia.<ref>Generalnyi plan, s. 54–55.</ref>
Paikallisista työnantajista tärkeimpiä ovat rautatie ja julkiset palvelut. Luonnonvaroista hyödynnetään nykyään lähinnä hiekkaa ja soraa. Metsäteollisuuden merkitys on vähäinen. Maataloutta edustavat asukkaiden palstaviljelmät.<ref>Generalnyi plan, s. 36–39.</ref>
==Nähtävyydet ja matkailu==
Seudulta on löydetty useita [[kivikausi|kivikautisia]] asuinpaikkoja. Historiallisia kohteita ovat Muurmannin radan rakentajien muistomerkki AittaniemessäAmbarnyissa sekä [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] kaatuneiden [[neuvostoarmeija|neuvostosotilaiden]] haudat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://monuments.karelia.ru/ob-ekty-kul-turnogo-nasledija/statisticheskie-svedenija-po-dislokacii-pamjatnikov-istorii-i-kul-tury-respubliki-karelija/louhskij-r-n/spisok-po-poselenijam/ambarnskoe-sel-skoe-poselenie/ | Nimeke = Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.9.2013 | Kieli = {{ru}} }}</ref><ref>Generalnyi plan, s. 59–60.</ref>
Kunnan matkailupotentiaali perustuu seudun lähes koskemattomana säilyneeseen luontoon<ref>Generalnyi plan, s. 69–70.</ref>. Enkijärvellä on pieni retkeilymaja<ref>Generalnyi plan, s. 39.</ref>.
|
