Ero sivun ”K-Citymarket” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historiaa: 1990-luku tarkemmin |
→Historiaa: 2000-luku tarkemmin |
||
Rivi 23:
Ensimmäinen Citymarket avattiin Lahden [[Paavola (Lahti)|Paavolaan]] vuonna 1971. Nimi Citymarket saatiin tamperelaiselta City-Otra-tavaratalolta, joka oli osin Keskon omistama. City-Otrasta otettiin mallia myös Citymarketin käyttötavaravalikoimalle. Konseptina oli muualta Euroopasta otettu niin sanottu ”makaava tavaratalo”, jossa kaikki oli yhdessä kerroksessa. Kahden operaattorin malli, jossa Kesko huolehtii valtakunnallisesti käyttötavaroista ja yksityinen kauppias ruokaosastosta, oli Keskon itse kehittämä.<ref name=kesko01>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/lehdistotiedotteet/2001/citymarket-ketju-30-vuotta----kasvu-ja-investointitahti-jatkuvat-kiivaana/ | Nimeke =Citymarket-ketju 30 vuotta – kasvu ja investointitahti jatkuvat kiivaana | Selite = Lehdistötiedote.| Ajankohta =11.10.2001 | Julkaisija = Kesko| Viitattu = 2.7.2019 }}</ref>
Tavarataloja rakennettiin 1970-luvulla yhteensä seitsemän (aakkosjärjestyksessä Helsinki, Kotka, Lahti, Oulu, Pori, Turku ja Vaasa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Stockmann ja Pukevat johtavat tekstiilikauppaa| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1981-10-20| Sivut =21 | www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1981-10-20/21 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>), 1980-luvulla yhteensä yhdeksän (mm. Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Rovaniemi, Tampere) ja 1990-luvulla peräti viisitoista.<ref name=kesko01/>
Vuonna 1982 Turun Kupittaan Citymarket nousi liikevaihdoltaan Suomen suurimmaksi päivittäistavaramyymäläksi ohi [[Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo]]n.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Suomen suurin ruokakauppias: Menestymisen taustalla ovat laatu ja lyhyet kassajonot| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1983-08-13| Sivut = 14| www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1983-08-13/14 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref> Kupittaan kauppias Hannu Aaltonen on vuosikymmenien mittaan ansainnut kymmeniä miljoonia euroja ja on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kupittaan-kuningas-on-tienannut-kaupalla-jo-kymmenia-miljoonia/c2fd20da-920c-3059-955e-b02cdb9b64c3 | Nimeke ="Kupittaan kuningas" on tienannut kaupalla jo kymmeniä miljoonia | Ajankohta = 26.10.2016| Julkaisu = Kauppalehti| Viitattu = 2.7.2019 (Tilaajille.)}}</ref>. Monet muutkin Citymarket-kauppiaat ovat perinteisesti olleet omien paikkakuntiensa suurimpien veronmaksajien joukossa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/verot-2015/a/2015110220601667 | Nimeke = K-kauppiailla liki miljoonatulot – katso lista| Tekijä = Virta, Mikko | Ajankohta = 2.11.2015| Julkaisu =Iltalehti | Viitattu = 2.7.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201711012200501441 | Nimeke = Suurituloisimmat K-kauppiaat pyörittävät Citymarketteja Espoossa ja Vantaalla - K-kauppiailla jälleen satojen tuhansien eurojen tuloja| Tekijä = Taponen, Tiia-Maria| Ajankohta = 1.11.2017| Julkaisu =Iltalehti | Viitattu = 2.7.2019 }}</ref>. Marko ja Minna Strandista tuli vuonna 2017 ensimmäiset kauppiaat, jotka vastaavat kahden Citymarketin, Tampereen [[Lielahti|Lielahden]] ja [[Ylöjärvi|Ylöjärven]] ruokaosastoista<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/494830-citymarket-historiaa-kaksi-sittaria-samoille-kauppiaille | Nimeke = Citymarket-historiaa! – Kaksi sittaria samoille kauppiaille| Tekijä =Mäkinen, Petteri| Ajankohta =9.3.2017 | Julkaisu =Tamperelainen | Viitattu = 2.7.2019 }}</ref>.
Keskon ostettua [[Tuko]]n ja sen [[Anttila (kauppaketju)|Anttila]]-tavaratalot 1990-luvun keskivaiheilla Kesko ohitti [[S-ryhmä]]n (Citysokos ja Prisma) Suomen suurimpana tavarataloyrityksenä. Citymarketit olivat kaupunkien laidoilla sijaitsevia automarketeja, Anttilat taas sijaitsivat valtaosin kaupunkien keskustoissa. Silti päällekkäisyyksiä oli etenkin niillä paikkakunnilla, joissa ketjujen myymälät sijaitsivat lähekkäin, kuten Vantaan [[Myyrmanni]]ssa ja Helsingin Itäkeskuksessa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Nurmi, Esko| Otsikko =Kesko Suomen ykköseksi myös tavaratalokaupassa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1996-05-29| Sivut = 24 | www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1996-05-29/24 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref> Anttila-ketju [[Kodin1]]-sisustustavarataloineen tuli tiensä päähän 2010-luvun keskivaiheilla<ref name=kesko16032015>[http://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/porssitiedotteet/2015/kesko-myy-anttilan-4k-investille/ Kesko myy Anttilan 4K INVESTILLE] Kesko Oyj, pörssitiedote 16.3.2015</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/yhden-aikakauden-loppu-anttilan-nousu-ja-tuho-kuvina/6001684#gs.TZKJ=KU | Nimeke = Yhden aikakauden loppu – Anttilan nousu ja tuho kuvina | Tekijä = Wikman, Marjaana | Ajankohta = 24.7.2016 | Julkaisu = MTV Oy | Viitattu = 20.11.2017 }}</ref>, minkä jälkeen Citymarket-ketju on ollut Keskon ainoa tavarataloketju.
Vuosituhannen vaihteessa Kesko uudisti hallintoaan niin, että kaupallisen toiminnan päätäntävalta siirrettiin K-kauppiasliiton ketjujohtokunnilta Keskon ketjuyksiköihin. Kauppiaat tekivät Keskon kanssa ketjusopimuksen, jonka mukaan heiltä perittiin ketjumaksu. Jotkut Citymarket-kauppiaat vastustivat uudistuksia, mutta ne toteutettiin silti. 2000-vuosikymmenen keskivaiheilla markkinointiviestinnässä alettiin korostaan kauppiaiden roolia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.k-kauppiasliitto.fi/historia/2000-luku/ | Nimeke =2000-luku | Julkaisija =K-kauppiasliitto | Viitattu = 2.7.2019 }}</ref>.
==K-Citymarket-myymälät==
| |||