Ero sivun ”Ghazni” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 84:
Vuoden 962 paikkeilla samanidien valtakunnassa palvellut orjasotilas [[Alp Tegin]] pakeni joukkoineen Ghaznin alueelle ja perusti paikalle oman valtakuntansa kukistettuaan ensin paikallisen hallitsijan. Jonkin aikaa hänen jälkeensä Alp Teginiä hallitsijana seurannutta [[Sebük Tegin]]iä pidetään [[ghaznavidit|ghaznavidien]] valtakunnan perustajana. Sebük Tegin levitti valtakuntansa samanidien aiemmin hallitsemille alueille ja hänen poikansa [[Mahmud Ghaznilainen]] levitti valtakuntaa edelleen Iranin ylängölle ja [[Intian niemimaa|Intian niemimaalle]].<ref name="hciiw" /> Ghaznavidit olivat ainoa pääkaupunkinsa mukaan nimensä saanut islamilainen dynastia. Ghaznin asema laajenevan valtakunnan pääkaupunkina näkyi useissa monumentaalirakennuksissa. 'Arus al-Falak eli Taivaiden morsian ol suurikokoinen moskeija ja kaupunkiin rakennettiin myös valtava [[sotanorsu]]talli. Arkkitehtuuri seurasi paljolti esimerkiksi [[Herat]]in, [[Balkh]]in ja [[Nišapur]]in kaupunkien persialaisen arkkitehtuurin esimerkkiä.<ref name="afg">{{Kirjaviite | Tekijä = Andrei Sergejeff | Nimeke = Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 86-89, 91-92, 169 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-219-4 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Ghaznavidien valtakunta alkoi kuitenkin lopulta heikentyä. Vuonna 1040 he kärsivät [[Dandanqanin taistelu]]ssa merkittävän tappion [[seldžukit|seldžukeille]] ja valtakunnan länsiosat menetettiin.<ref name="afg" /> Seldžukit olivat miehittäneet myös itse Ghaznia kahdesti vuosina 1117 ja 1135.<ref name="hciiw" /> Suurempi isku oli kuitenkin ghaznavidien sota [[Ghurin maakunta|Ghurin maakunnan]] hallitsijoita eli [[ghuridit|ghurideja]] vastaan. Ghuridien [[Saif al-Din]] valtasi Ghaznin ghaznavidien [[Bahram Šah]]ilta, joka kykeni kuitenkin vielä valtaamaan sen takaisin ja teloituttamaan vihollisensa. Saif al-Dinin veli [['Ala al-Din Husain]] kosti veljensä kohtalon ja voitti ghaznavidit vuonna 1150/1151 käydyssä taistelussa lähellä [[kandaharKandahar]]ia. Pakenevaa ghaznavidihallitsijaa jahdannut 'Ala al-Din Husain tuhosi pahoin vihollisensa pääkaupunkia ja monet sen asukkaista surmattiin. 'Ala al-Din Husain jäi sittemmin itse seldžukkien vangiksi ja Bahram Šah palasi tuhottuun pääkaupunkiinsa. Vuonna 1163 se menetettiin kuitenkin lopullisesti, tällä kertaa turkkilaisille [[ghuzz]]-sotureille. Ghazni ei enää koskaan toipunut entiseen merkitykseensä.<ref name="afg" />
 
Ghaznavidien kukoistuskautta seurasivat ghuridit ja sittemmin [[Khorasmia]]. Vuonna 1221 Ghaznin hävittivät ja ryöstivät [[mongolivaltakunta|mongolit]]. Heitä seurasivat edelleen [[il-kaanit]] ja [[timuridit]]. Timuriditaustainen sittemmin Intian [[Suurmogulien valtakunta|Suurmogulien valtakunnan]] perustanut [[Babur]] valtasi Ghaznin vuonna 1504. Babur kuvaili kaupunkia tuolloin pieneksi ja hämmästeli, miten niin mitätön paikka oli saattanut aikanaan olla suuren valtakunnan pääkaupunki. DSittemmin kaupunki oli [[persia]]n ja suurmogulien sotien kohde. Persialaiset piirittivät sitä vuonna 1649 ja [[Nadir Šah]] valloitti sen vuonna 1738. Myöhemmin aluetta hallitsi [[Ahmad Šah Dorrani]]. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britit]] miehittivät kaupunkia [[ensimmäinen afgaanisota|ensimmäisen afgaanisodan]] aikana vuosina 1839–1842.<ref name="hciiw" /> Miehitysaikana kenraalikuvernööri [[Edward Law|lordi Ellenborough]] antoi irrotuttaa Mahmud Ghaznilaisen mausoleumin ovet siinä ymmärryksessä,että ne olisi joskus ryöstetty Intialaisesta Somnatin temppelistä. Teolla pyrittiin voittamaan [[hindulaisuus|hindujen]]suosio Intiassa, mutta lopulta hindut eivät juuri eleestä välittäneet, kun taas Intian muslimit se vieraannutti.<ref name="afg" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ghazni