Ero sivun ”Biokaasu” versioiden välillä

Biokaasun käytöstä maatiloilla valaistukseen ja keittiökäyttöön on viitteitä muinaisesta [[Sumeri]]sta 3000 eaa. ja kirjallisia tietoja Kiinasta 1600 eaa. Liikennekäytön vaatima teknologia kaasun varastoimiseksi korkeassa 200 &nbsp;bar paineessa [[teräs|teräksestä]] valmistetuissa [[kaasupullo]]ssa kehittyi 1930-luvun alussa, jolloin alkoi synteettisen, kivihiilipohjaisen [[metaani]]n käyttö liikennepolttoaineena Saksassa. [[AGA (yhtiö)|AGA]] kehitti 1930-luvulla biokaasun puhdistustekniikan, joka otettiin liikennekaasun tuotantokäyttöön [[Borås]]issa 1941 ja Tukholmassa 1942. Suomessakin biokaasutekniikkaa oli tutkittu 1900-luvun alusta alkaen. Biokaasun hyödyntäminen alkoi Helsingissä 1930-luvulla [[Rajasaari|Rajasaaren]] ja [[Kyläsaari|Kyläsaaren]] [[vedenpuhdistamo]]illa ja kaasua siirrettiin Helsingin [[kaupunkikaasu]]verkostoon. Sota-aikana liikennepolttoaineista oli pulaa, joten Kyläsaaressa 1941 ja Rajasaaressa 1943 avattiin liikennebiokaasun tankkauspaikat. Autojen muuntosarjat sekä paineistus- ja tankkaustekniikan toimitti AGA eli silloinen Ab Gasaccumulator Oy, joka myös hoiti tankkausliiketoiminnan. Muuntosarjoja asennettiin kaupungin omistamiin autoihin ja kaikkiaan 92 autolle annettiin lupa tehdä muutokset. [[Bensiini]]n tuonnin vapautuminen 1946 johti myös biokaasun tuotannon lopettamiseen. Päätöksen teki kaupunginhallitus, vaikka tuotanto oli taloudellisesti kannattavaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Lampinen, Ari | Otsikko = Liikennebiokaasun käyttöönotto Suomessa| Julkaisu = Tekniikan Waiheita |Vuosikerta = 2012| Numero = 1| Sivut = 5–19| Julkaisija = Tekniikan historian seura| Tunniste= ISSN 0780-5772| Viitattu = 6.4.2012 }}</ref>

Euroopassa Iso-Britannia ja Saksa ovat johtavia biokaasun tuottajia 2006. EU tuotti vuonna 2006 biokaasua 5,4 miljoonaa toe (öljyekvivalenttitonnia) ja 4,7 miljoonaa toe (2005) eli 62&nbsp;000 &nbsp;GWh (2006) ja 55&nbsp;000 &nbsp;GWh (2005).

Biokaasusta tuotettiin [[Suomi|Suomessa]] sähköä vain 22&nbsp;GWh (2006). Biomassajakeista saatava teknis-taloudellinen energiapotentiaali on uusimman tiedon valossa yli 9&nbsp;TWh/a, josta suuri osa, noin 5,9 &nbsp;TWh on saatavissa peltobiomassoista. Suomen koko energiankulutus on noin 402&nbsp;TWh vuodessa (arvio 2010). Arvio perustuu peltoalueiden kestävään käyttöön ja vain ruokaketjun ulkopuolisiin jakeisiin. Kaasun lisäksi lopputuotteena saadaan kiinteää ja nestemäistä mädätysjäännöstä, jotka ovat arvokkaita ja ravinnepitoisia orgaanisia lannoitteita peltoviljelyyn. Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessa on ainakin 15&nbsp;TWH, mikä on noin kolmannes nykyisen maakaasun käytöstä. [[Gasum]] Oy:n tavoitteena on saada 20&nbsp;% maakaasun käytöstä biopohjaiseksi vuoteen 2020 mennessä.<ref>[http://www.tekniikkatalous.fi/energia/gasum+biokaasua+autojen+polttoaineeksi+vuonna+2011/a287180 Gasum alkaa tuottaa biokaasua liikennekäyttöön, Tekniikka & Talous 2011]</ref>