Ero sivun ”Kykladinen kulttuuri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Lea Asikainen (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 8:
=== Tausta ===
 
Kykladit ovat olleet asuttuja todennäköisesti viimeistään [[paleoliittinen Kreikka|paleoliittisella kaudella]] 11000 eaa., jolloin míloslaista [[obsidiaani]]a eli laavalasia vietiin jo Manner-Kreikkaan. Varhaisimmat merkit asutuksesta ovat neoliittiselta kaudelta noin 5500 eaa.<ref name="Galanakis-Cycladic"/> Viimeistään noin 5200 eaa. neoliittinen maanviljely- ja karjanhoitokulttuuri saapui idästä [[Anatolia]]sta Kykladeille. Tulokkaat saattoivat ollakuulua alkujaan pohjoisen [[Syyria]]n [[Amuqin kulttuuri]]n alueelta lähteneitälähteneisiin [[pelasgit|pelasgeja]]kansoihin. Kykladien [[Neoliittinen Eurooppa|varhainen maanviljelykulttuuri]] ennen 4000 eaa. mm. [[Sáliagkos|Sáliagkoksella]] ja [[Kéa]]n [[Kefála (Kéa)|Kefálassa]] pohjautui mm. [[emmervehnä]]n ja villiohran viljelyyn, lampaiden ja vuohien pitoon sekä kalastukseen veneestä keihäiden avulla. [[Mílos|Míloksen]] saari vei jo tuolloin [[obsidiaani]]a mantereelle. Obsidiaani on laavalasia, joka oli hyvää materiaalia terätyökalujen valmistamiseen ennen metallien keksimistä. Míloksen obsidiaanikauppa jatkui pronssikaudellakin.
 
Myöhemmin Kykladeilta saatiin mm. smirgel-kiveä [[Náxos|Náxokselta]] sekä hopeaa.<ref name="elma">Parker, Geoffrey: ''Elävä maailmanhistoria''. Luku Varhaisaikojen Eurooppa, s. 31.</ref> Samoihin aikoihin Manner-Kreikassa vallitsi [[Dimínin kulttuuri]]. Metallien, pääasiassa kuparin, käyttö sai alkunsa noin ajalla 4200–3200 eaa., mikä luetaan yleensä kuitenkin vielä myöhäiseksi kivikaudeksi tai [[kalkoliittinen kausi|kalkoliittiseksi kaudeksi]] eli kuparikaudeksi.<ref name="Galanakis-Cycladic"/> Kykladeilta luultavasti käytiin kauppaa nykyisen [[Bulgaria]]n alueella vallinneen [[Vincan kulttuuri]]n kanssa. Noin 3500 eaa. [[viini]]ä ja oliiveja vietiin Egeanmeren ulkopuolelle.