Wikipedia

Ero sivun ”Muhammed” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
otsikko osoittamaan, että Elämä-luvun alku esittelee lähteitä
→‎Muhammedin elämästä kertovat lähteet: tarkka kuvaus 1. kappaleeksi
Rivi 25:
{{islam}}
=== Muhammedin elämästä kertovat lähteet ===
Tiedot Muhammedin elämästä eivät suoranaisesti pohjaudu Koraaniin, jossa Muhammed mainitaan vain muutaman kerran ja silloinkin yleensä ohimennen. Vasta 800-luvulta alkaen kehittynyt Koraanin selitysoppi eli ''tafsir''-kirjallisuus alkoi tulkita Koraanin säkeitä siten, että ne liitettiin Muhammedin elämänvaiheisiin. Kaikki Muhammedin elämäkertaa koskeva tieto on peräisin keskiaikaisesta suullisesta [[Perimätieto|perimätiedosta]], jota alettiin koota kirjalliseen muotoon 800-luvulla. Se jakautuu kolmeen tyyppiin. Ensimmäinen on ibn Hishamin (k. 834) ''Sirat Rasul Allah'', eli Profeetan elämäkerta, jonka katsotaan perustuvan Ibn Ishaqin (k. 768) tekemään mutta kadonneeseen aiempaan teokseen. Kirja on lyhentäen suomennettu.<ref name="ibnhisham1">Ibn Hisham, Profeetta Muhammadin elämäkerta, sivut 74–77.</ref> Toinen lähde ovat arabien varhaiset historiateokset, joista tärkeimmät ovat [[Al-Waqidi]]<nowiki/>n (k. 822) "Sotaretkien historia", Ibn Sa'din (k. 845) "Sukupolvet" sekä al-Tabarin (k. 922) massiivisen laaja historiateos. Kolmas lähdetyyppi on 800-luvun lopulla muistiin kirjattu kanoninen ''hadith''-kirjallisuus, joka sisältää Muhammedin elämäntapaa koskevia lyhyitä anekdootteja. Kuuden tärkeimmän kokoelman toimittajiksi on ilmoitettu al-Bukhari (k. 870), Muslin (k. 875), Abu Dawud (k. 888), al-Tirmidhi (k. 892) sekä Ibn Maja (k. 886).
Tiedot Muhammedin elämästä perustuvat islamilaiseen [[Perimätieto|perimätietoon]]. Varhaisin Muhammedin elämäkerta kirjoitettiin 760-luvulla, mutta tämä Ibn Ishaqin teos on joutunut kadoksiin, ja tunnetaan vain oppilaiden tekeminä osittaisina kopioina. Varhaisin nykyaikaan säilynyt elämäkerta on 800-luvun alkupuolelta peräisin oleva Ibn Hishamin ''Sirat Rasul Allah'', joka perustuu Ibn Ishaqin kadonneeseen teokseen. Kirja on lyhentäen suomennettu.<ref name="ibnhisham1">Ibn Hisham, Profeetta Muhammadin elämäkerta, sivut 74–77.</ref> Perimätietoa Muhammedista sisältyy myös profeetan elämäntapaa eli ''sunnaa'' kirjaaviin [[hadith]]-kokoelmiin, joista merkittävimmät koottiin 800-luvulla. Monet eruooppalaiset tutkijat kiistivät jo 1800-luvulla näiden tarinoiden luotettavuuden, toiset katsovat, että niihin sisältyy myös paljon sellaista, mikä on totta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Esposito, John|Nimeke=Islam: The Straight Path.|Vuosi=1998|Sivu=67|Julkaisija=Oxford University Press}}</ref> Vaikka tutkijoiden suuri enemmistö katsoo, että Muhammed oli todellinen historiallinen henkilö, jotkut historioitsijat ovat kyseenalaistaneet jopa tämän totunnaisen käsityksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theatlantic.com/magazine/archive/1999/01/what-is-the-koran/304024/|nimeke=What is the Koran?|tekijä=Toby Lester|julkaisu=The Atlantic|ajankohta=1. 1999|julkaisija=|viitattu=}}</ref> <ref name=":4" /><ref name=":3" />▼
 
▲Tiedot Muhammedin elämästä perustuvat islamilaiseen [[Perimätieto|perimätietoon]]. Varhaisin Muhammedin elämäkerta kirjoitettiin 760-luvulla, mutta tämä Ibn Ishaqin teos on joutunut kadoksiin, ja tunnetaan vain oppilaiden tekeminä osittaisina kopioina. Varhaisin nykyaikaan säilynyt elämäkerta on 800-luvun alkupuolelta peräisin oleva Ibn Hishamin ''Sirat Rasul Allah'', joka perustuu Ibn Ishaqin kadonneeseen teokseen. Kirja on lyhentäen suomennettu.<ref name="ibnhisham1">Ibn Hisham, Profeetta Muhammadin elämäkerta, sivut 74–77.</ref> Perimätietoa Muhammedista sisältyy myös profeetan elämäntapaa eli ''sunnaa'' kirjaaviin [[hadith]]-kokoelmiin, joista merkittävimmät koottiin 800-luvulla. Monet eruooppalaiset tutkijat kiistivät jo 1800-luvulla näiden tarinoiden luotettavuuden, toiset katsovat, että niihin sisältyy myös paljon sellaista, mikä on totta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Esposito, John|Nimeke=Islam: The Straight Path.|Vuosi=1998|Sivu=67|Julkaisija=Oxford University Press}}</ref> Vaikka tutkijoiden suuri enemmistö katsoo, että Muhammed oli todellinen historiallinen henkilö, jotkut historioitsijat ovat kyseenalaistaneet jopa tämän totunnaisen käsityksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theatlantic.com/magazine/archive/1999/01/what-is-the-koran/304024/|nimeke=What is the Koran?|tekijä=Toby Lester|julkaisu=The Atlantic|ajankohta=1. 1999|julkaisija=|viitattu=}}</ref> <ref name=":4" /><ref name=":3" />
 
800-luvulla tapahtui suoranainen räjähdys Muhammedia koskevan tarinaperinteen muistiin kirjaamisessa. Ongelmaksi muodostui, että kun anekdootteja Muhammedin elämästä käytettiin opillisissa ja juridissa kiistoissa, hadithien määrä alkoi kasvaa, ja erilaisia näkemyksiä kannattavat tahot tuntuivat aina löytävän jonkin anekdootin näkemyksensä tueksi. Tämä ongelma yritettiin ratkaista muotoilemalla sääntöjä, joiden perusteella perimätiedon autenttisuus voitaisiin ratkaista. Tärkein keksintö oli i''snad'' eli tarinoihin liitetyt kertojaketjut. Niissä kerrottiin, kuka tarinan oli kertonut, keneltä tämä oli sen kuullut ja niin edelleen, kunnes tultiin Muhammedin seuraajiin, kumppaneihin tai häneen itseensä. Eräässä autenttiseksi hyväksytyssä hadithissa jopa Muhammedin itsensä katsottiin ennakoineen tilanteen: "Tulee väärentäjiä, valehtelijoita, jotka tuovat teille haditheja, joita ette te, ettekä esi-isänne ole nähneet, varokaa heitä."<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Goldziher, Ignaz|Nimeke=Muslim Studies, Vol. 1.|Vuosi=1967|Sivu=127|Julkaisija=SUNY Press}}</ref> Tällaisen tutkimuksen lopputuloksena syntyivät nykyisen ortodoksisen islamin "autenttisiksi" katsomat hadith-kokoelmat. Sunni-islamissa niitä edustavat niin sanottu [[Kutub al-Sittah]], kuusi hadith-kokoelmaa, joiden katsotaan olevan aitoja ja luotettavia, ja joka määriteltiin Ibn al-Qaisaranin toimesta 1000-luvulla.
Rivi 31 ⟶ 33:
Nykyisen länsimaisen näkemyksen mukaan islamilaisen hadith-perinteen historiallinen luotettavuus on äärimmäisen heikko. Näkemyksen teki tunnetuksi orientalisti [[Joseph Schacht]] teoksessaan ''Origins of Muhammadan Jurisprudence'' (1950).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Schacht, Joseph|Nimeke=The Origins of Muhammadan Jurisprudence|Vuosi=1967|Sivu=1-20|Julkaisija=Oxford: Clarendon Press}}</ref> Schachtin mukaan poliittiset intressit vaikuttivat voimakkaasti perimätiedon kehittymiseen. Nykyinen sunnilainen ortodoksia syntyi Schachtin mukaan ennen kaikkea 800- ja 900-luvuilla. Opin ytimessä on kaksi auktoriteettia, [[Koraani]] ja Profeetan ''sunna,'' sekä kaksi päättelyperiaatetta, analogiaperiaate ([[qiyas]]) ja yksimielisyys ([[ijma]]). [[Šaria|Sharia]] perustuu näihin neljään työkaluun: Koraania ja sunnaa tulkitaan tarpeen mukaan analogiaa soveltaen, ja jokaisen todellisen muslimin oltava yhtä mieltä oikeasta tulkinnasta. Schachtin mukaan tämän opin artikuloi ensimmäisenä [[al-Shafi'i]] (767–820), joka tunnetaan omaa nimeään kantavan sunni-islamilaisen lakikoulukunnan perustajana.<ref>Schacht, Joseph (1967). The Origins of Muhammadan Jurisprudence. Oxford: Clarendon Press. pp. 1–2. </ref> Schacht myös yhtyy [[Ignas Goldziher|Ignaz Goldziherin]] näkemykseen, jonka mukaan juuri al-Shafi'i ensimmäisenä nosti sunnan siihen juridiseen asemaan, joka sillä on tämän päivän islamilaisessa ortodoksiassa.
 
Muhammedin elämäkerta pohjautuu varhaisiin arabiankielisiin Muhammedin elämäkertoihin (arab. ''sirat''). Tietoja Muhammedista löytyy myös useista 800-luvun yleisistä historiateoksista, kuten [[Al-Waqidi]]<nowiki/>n "Sotaretkien historiasta". Koska Muhammedia koskeva perimätieto on kirjoitettu muistiin vasta 800-luvulta lähtien, jotkut tutkijat ovat katsoneet, että kirjoittajat eivät ole voineet tietää mitään varmaa Muhammedista, ei edes sitä, onko hän joskus elänyt.<ref name=":3" /> Tässä suhteessa ei ole tehty eroa elämäkertojen, hadith-kokoelmien tai Koraania selittävän ''tafsir''-kirjallisuuden välillä. Muhammedia koskeva tieto olisi näin ollen pelkästään islamin pyhää historiaa ja sellaisena tieteellisen arvostelun ulkopuolella. Toiset tutkijat ovat kuitenkin pitäneet etenkin historiatietoja ainakin osittain luotettavina.<ref name=":0">Watt, W. Montgomery (1953). Muhammad at Mecca. Oxford University Press. ISBN 0-19-577277-6. ASIN: B000IUA52A.</ref> Jaakko Hämeen-Anttila jopa katsoo, että Koraani sisältää melko täydellisesti Muhammedin saamat ilmoitukset niin, että unohtumaan on päässyt korkeintaan yksittäisiä sanoja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Johdatus Koraaniin|Vuosi=2006|Sivu=95|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Tässä esitetty elämäkerta perustuu vanhimpaan islamilaiseen perimätietoon ja etenkin Ibn Hishamin teokseen.
 
[[Kuva:Muhammad 13.jpg|thumb|200px|left|Vastasyntynyt Muhammed äitinsä sylissä. Turkkilainen kirjankuvitus.]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Muhammed”