Ero sivun ”Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Muut terveysvaikutukset: Lisätty viite |
→Muut terveysvaikutukset: Lisätty viite |
||
Rivi 142:
[[Kilpirauhassyöpä]] johtuu onnettomuuspäästöstä tulleen radioaktiivisen [[Jodi-131|jodi-131:n]] kertymisestä kilpirauhaseen. Tätä olisi voitu yrittää estää jakamalla kansalaisille joditabletteja, mutta näin ei tehty. Tehokas keino olisi ollut myös lehmien laiduntamisen kieltäminen lyhyeksi aikaa, kuten Suomessa tehtiin, ja laiduntaneiden lehmien tuottaman maidon myynnin ja juomisen kieltäminen.
WHO:n ja asiantuntijoiden mukaan suurimmaksi terveusvaikutukseksi väestölle näyttää muodostuvan säteilypelosta ja informaation puutteesta johtuva stressi ja psyykkiset ongelmat. <ref> {{Verkkoviite | Osoite = https://scienceblog.cancerresearchuk.org/2016/04/26/30-years-since-chernobyl-and-5-years-since-fukushima-what-have-we-learnt/| Nimeke = 30 years since Chernobyl and 5 years since Fukushima – What have we learnt? | Julkaisu = Cancer Research UK, Science blog |Tekijä= Jana Witt | Ajankohta = 26.2.2016 | Viitattu = 25.6.2019 }}</ref> <ref name="60_Minutes"> {{Verkkoviite | Osoite =https://www.youtube.com/watch?time_continue=616&v=bSNn7fdaPVs | Nimeke = Inside the Fukushima reactor | Julkaisu = Haastattelu: 60 Minutes Australia |Tekijä= Gerry Thomas | Ajankohta = 22.11.2018 | Viitattu = 25.6.2019 }}</ref> <ref name="BrometEJ" >{{Lehtiviite |Tekijä= Bromet EJ, Havenaar JM, Guey LT |Otsikko= A 25 year retrospective review of the psychological consequences of the Chernobyl accident |Julkaisu= Clin Oncol (R Coll Radiol) |Ajankohta=2011 |www= https://ir.stonybrook.edu/jspui/bitstream/11401/66961/1/Bromet_Chernobyl_article_001.pdf | Viitattu= 23.6.2019}} </ref>
[[Säteilyturvakeskus|Säteilyturvakeskuksen]], [[Syöpärekisteri|Syöpärekisterin]] ja [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen]] laajan seurantatutkimuksen mukaan Tšernobyl-laskeuma ei lisännyt syöpäsairauksien määrää Suomessa.<ref name="stuk_cancer_epidemiology>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20131203030012/http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tutkimus/tshernobyl-ei-ole-lisannyt-syopi/ | Nimike = Tshernobyl ei ole lisännyt syöpiä Suomessa | Julkaisu = Cancer Epidemiology | Viitattu = 30.11.2013 | tekijä = Kurttio, Päivi et al. | Ajankohta = 2013 }}</ref> Tšernobylin onnettomuus ei ole myöskään todennäköisesti suurentanut lasten tai nuorten kilpirauhassyövän riskiä Suomessa. Teoreettisen mallintamisen perusteella asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että Tšernobyl-laskeuma aiheuttaisi maassa joitakin satoja kuolemaan johtavia syöpätapauksia 80 vuoden aikana (ks. myös seuraava kappale).{{lähde}} Arvio on kuitenkin epävarma, koska laskeuman aiheuttamat muutokset säteilytaustassa ovat selvästi pienemmät kuin normaalistikin esiintyvä luonnollinen vaihtelu. Joka tapauksessa sairastumisia tuskin pystytään tilastollisesti osoittamaan, koska arvioitu määrä on hyvin alhainen verrattuna samana aikana luonnostaan esiintyviin sairastumisiin.
Vuonna 2013 [[Kansainvälinen_säteilysuojelukomissio |ICRP:n]] muistiossa <ref name="González">{{Lehtiviite |Tekijä= Abel J González et. al. |Otsikko= Radiological protection issues arising during and after the Fukushima nuclear reactor accident |Julkaisu= Journal of Radiological Protection |Ajankohta=2013 |www= https://www.researchgate.net/publication/242332776_Radiological_protection_issues_arising_during_and_after_the_Fukushima_nuclear_reactor_accident | Viitattu= 23.6.2019}}</ref> arvosteltiin kovin sanoin ihmisten säteilynsuojaustarkoitukseen tehdyn ns. [[w:en:Linear_no-threshold_model |LNT-]]mallin käyttämistä hyvin pienten säteilyannosten aiheuttamien syöpätapausten lukumäärän arviointiin suurten ihmismäärien kohdalla (aggregointi). Säteilyturvasta vastaavat kansainväliset järjestöt ([[Kansainvälinen_säteilysuojelukomissio |ICRP]],[[Ionisoivan_säteilyn_vaikutusten_tieteellinen_komitea | UNSCEAR]]) eivät ole pitäneet tällaista käyttöä hyväksyttävänä.<ref name=" González" /> Muistiossa tällaisista arvioista käytettiin ilmaisuja: spekulatiiviset, todistamattomat, havaitsemattomat ja haamuluvut. Säteilyasiantuntijat pitävät yleisesti alle 100 millisievertin (mSv) säteilyannoksia niin pieninä, että niiden mahdollisesti aiheuttamia syöpiä ei pystytä tilastollisesti havaitsemaan, kuten em. ICRP:n muistiossa todetaan. Itse LNT-hypoteesiakin kohtaan on esiintynyt lisääntyvää kritiikkiä, sillä sen käytön pienten säteilymäärien kohdalla katsotaan aiheuttavan enemmän haittoja (mm. [[Irrationaalisuus | irrationaalinen]] säteilypelko) kuin hyötyjä. <ref name="Socol" >{{Lehtiviite |Tekijä= Yehoshua Socol, James S. Welsh |Otsikko= Changing Attitude Toward Radiation Carcinogenesis and Prospects for Novel Low-Dose Radiation Treatments |Julkaisu= Technology in Cancer Research & Treatment |Ajankohta=2016 |www= http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1533034615605639?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.org&rfr_dat=cr_pub%3Dpubmed& | Viitattu= 23.6.2019}}</ref> <ref name="60_Minutes"/>
Merkittävin elintarvikkeissa esiintyvä, laskeumasta peräisin oleva radioaktiivinen aine on [[cesium-137]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/laskeuma/tsernobylin-onnettomuuden-vaikutukset-suomessa|nimeke=Tšernobylin onnettomuuden vaikutukset Suomessa|ajankohta=|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2018-12-15}}</ref> Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan kaloissa ja sienissä EU:n pitoisuussuositukset ylittyivät edelleen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.evira.fi/yhteiset/ajankohtaista/tshernobylin-radioaktiivinen-cesium-137-ylittaa-20-vuoden-jalkeenkin-kaloissa-ja-sienissa-eun-pitoisuussuositukset/ | Nimeke = Tshernobylin radioaktiivinen cesium ylittää 20 vuoden jälkeenkin kaloissa ja sienissä pitoisuussuositukset | Selite = | Julkaisu = Eviran tiedotearkisto, tiivistelmä | Ajankohta = 27.8.2007| Julkaisija = STUK & Evira | Viitattu = 15.12.2018}}</ref>
| |||