Ero sivun ”Ydinonnettomuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Myöhäisvaikutukset terveyteen: Lisätty vertailu Radon-kaasun Suomessa aiheuttamaan säteilyaltistukseen. |
→Myöhäisvaikutukset terveyteen: Lisätty viite. |
||
Rivi 76:
Tšernobylin onnettomuus on WHO:n mukaan johtanut vuoteen 2006 mennessä 15 kilpirauhassyövistä johtuvaan kuolemantapaukseen. Havaittuja onnettomuudesta johtuviksi luokiteltuja syöpätapauksia oli yhteensä 4837, josta syöpään kuolleisuudeksi tulee 0.3%. Kilpirauhassyövän hoitotulokset ovat siis erittäin hyviä. Tämän ja myöhempien tutkimusten perusteella on syöpään kuolleisuudeksi arvioitu alle 1%. <ref name=" Agopiantz" >{{Lehtiviite |Tekijä= Agopiantz M. et al. |Otsikko= Thyroid side effects prophylaxis in front of nuclear power plant accidents |Julkaisu= Annales d'Endocrinologie |Ajankohta=2016 |www= https://www.em-consulte.com/showarticlefile/1035880/main.pdf | Viitattu= 23.6.2019}}</ref> <ref name=" Thomas_GA" >{{Lehtiviite |Tekijä= G.A. Thomas, P. Symonds |Otsikko= Radiation Exposure and Health Effects – is it Time to Reassess the Real Consequences? |Julkaisu= Clin Oncol (R Coll Radiol) |Ajankohta=2016 |www= https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26880062/ | Viitattu= 23.6.2019}}</ref>
Vuonna 2013 [[Kansainvälinen_säteilysuojelukomissio |ICRP:n]] muistiossa <ref name="González">{{Lehtiviite |Tekijä= Abel J González et. al. |Otsikko= Radiological protection issues arising during and after the Fukushima nuclear reactor accident |Julkaisu= Journal of Radiological Protection |Ajankohta=2013 |www= https://www.researchgate.net/publication/242332776_Radiological_protection_issues_arising_during_and_after_the_Fukushima_nuclear_reactor_accident | Viitattu= 23.6.2019}}</ref> arvosteltiin kovin sanoin ihmisten säteilynsuojaustarkoitukseen tehdyn ns. [[w:en:Linear_no-threshold_model |LNT-]]mallin käyttämistä hyvin pienten säteilyannosten aiheuttamien syöpätapausten lukumäärän arviointiin suurten ihmismäärien kohdalla (aggregointi). Säteilyturvasta vastaavat kansainväliset järjestöt ([[Kansainvälinen_säteilysuojelukomissio |ICRP]],[[Ionisoivan_säteilyn_vaikutusten_tieteellinen_komitea | UNSCEAR]]) eivät ole pitäneet tällaista käyttöä hyväksyttävänä.<ref name=" González" /> Muistiossa tällaisista arvioista käytettiin ilmaisuja: spekulatiiviset, todistamattomat, havaitsemattomat ja haamuluvut. Säteilyasiantuntijat pitävät yleisesti alle 100 millisievertin (mSv) säteilyannoksia niin pieninä, että niiden mahdollisesti aiheuttamia syöpiä ei pystytä tilastollisesti havaitsemaan, kuten em. ICRP:n muistiossa todetaan. Itse LNT-hypoteesiakin kohtaan on esiintynyt lisääntyvää kritiikkiä, sillä sen käytön pienten säteilymäärien kohdalla katsotaan aiheuttavan enemmän haittoja (mm. [[Irrationaalisuus | irrationaalinen]] säteilypelko) kuin hyötyjä. <ref name="Socol" >{{Lehtiviite |Tekijä= Yehoshua Socol, James S. Welsh |Otsikko= Changing Attitude Toward Radiation Carcinogenesis and Prospects for Novel Low-Dose Radiation Treatments |Julkaisu= Technology in Cancer Research & Treatment |Ajankohta=2016 |www= http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1533034615605639?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.org&rfr_dat=cr_pub%3Dpubmed& | Viitattu= 23.6.2019}}</ref> <ref> {{Verkkoviite | Osoite =https://www.youtube.com/watch?time_continue=616&v=bSNn7fdaPVs | Nimeke = Inside the Fukushima reactor | Julkaisu = Haastattelu: 60 Minutes Australia |Tekijä= Gerry Thomas | Ajankohta = 22.11.2018 | Viitattu = 25.6.2019 }}</ref>
=== Säteilyltä suojautuminen ===
| |||