Ero sivun ”Dioksiinit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
p kielenhuoltoa
Rivi 11:
 
==Dioksiinien rakenne==
'''Polyklooratut dibentso''-p-''dioksiinit''' ovat kolmirenkaisia tasomaisia yhdisteitä, joissa kaksi bentseenirengasta on liittynyt kahdella happisillalla toisiinsa. Niissä on 1-81–8 klooriatomia, ja niitä on 75 klooriatomien suhteen toisistaan poikkeavaa kongeneeria (johdosta).
 
'''Polyklooratuissa dibentsofuraaneissa''' happisiltoja on vain yksi, toinen renkaiden välinen sidos on suoraan hiilestä hiileen. Niitä on 135 kongeneeria.
Rivi 19:
'''[[Polykloorattu bifenyyli|PCB]]-yhdisteitä''' on yhteensä 209, mutta niistä on dioksiininkaltaisia vain 12, neljä ei-orto -yhdistettä, joissa ei ole yhtään klooria orto-asemassa kahta bentseenirengasta yhdistävään hiili-hiili-sidokseen nähden (kaavassa kohdissa 2, 2', 6 tai 6'), sekä kahdeksan ns. mono-orto-yhdistettä. Dioksiininkaltaisten vaikutusten edellytyksenä on tasomainen rakenne, ja orto-kloorit estävät PCB-molekyyliä asettumasta tasomaiseen muotoon eli konformaatioon.<ref name=synopsis/>
 
Erirakenteiset dioksiinit vaikuttavat kvalitatiivisesti samalla tavalla, mutta niiden välillä on 30 &nbsp;000-kertaisia voimakkuuseroja. Niiden vertaamiseksi on kehitetty ns. TEF-tekijä (Toxic Equivalency Factor), jonka avulla voidaan laskea seoksessa olevien aineiden yhteisvaikutus.<ref name=Berg>van den Berg M ym. The 2005 World Health Organization reevaluation of human and mammalian toxic equivalency factors for dioxins and dioxin-like compounds. Toxicological Sciences, 2006:93: 223-241223–241.</ref> Siinä eri aineet muutetaan laskennalliseksi TCDD:ksi ja voidaan laskea yhteen vähän samaan tapaan, kuin olut, viini ja koskenkorva voidaan laskea yhteen absoluuttisena alkoholina.
 
==Dioksiinien muodostuminen==
Rivi 33:
Dioksiinit ovat kestäviä ympäristössä ja elimistössä – niiden [[eliminaation puoliintumisaika|puoliintumisaika]] ihmisen elimistössä vaihtelee vuodesta yli kymmeneen vuoteen.<ref>Milbrath MO, Wenger Y, Chang C, Emond C, Garabrant D, Gillespie BW, Jolliet O. Apparent half-lives of dioxins, furans, and polychlorinated biphenyls as a function of age, body fat, smoking status, and breast-feeding. Environmental Health Perspectives, 2009:117: 417–425</ref> Ne ovat rasvaliukoisia, joten ne [[rikastuminen|rikastuvat]] [[ravintoketju]]ssa. Tästä syystä dioksiinit häiritsevät ravintoketjun huipulla olevien eläinten kuten [[hylje|hylkeiden]] ja [[kotkat|kotkien]] lisääntymistä. Toisaalta dioksiinit ovat niin huonosti vesiliukoisia ja takertuvat maa-ainekseen, että ne eivät juuri liiku saastuneista maista eivätkä joudu pohjaveteen. Ihmiselle tärkeimmät lähteet ovat Keski-Euroopassa liha ja maito, koska dioksiinit ovat levinneet laitumille savukaasuista. Suomessa suurin lähde on Itämeren kala, jossa on verrattain suuria pitoisuuksia, kun taas liha- ja maitotuotteet ovat hyvin puhtaita.
 
Hidas eliminoituminen ihmiselimistöstä ja pitkä puoliintumisaika tarkoittavat sitä, että vakiosaanti esim. ruoasta lisää elimistössä olevaa määrää hitaasti mutta jatkuvasti koko elämän ajan. Siksi 60-vuotiailla on elimistössään 5-10 kertaa enemmän dioksiineja kuin 20-vuotiailla.<ref>Kiviranta H ym. Polychlorinated dibenzo-p-dioxins, dibenzofurans, and biphenyls in the general population in Finland. Chemosphere 2005:60:854-869854–869.</ref> Toisaalta se tarkoittaa sitä, että ratkaisevaa on vain pitkä altistus, eikä suhteellisen suurikaan lyhytaikainen altistus esim. tapahtuneiden rehun saastumisepisodien aikana juurikaan muuta elimistön dioksiinimäärää.<ref name=synopsis/> Siksi ei ole katsottu aiheelliseksi esim. rajoittaa kalan syöntiä erikseen raskauden aikana, vaan samat ohjeet pätevät kuin siihenkin asti.<ref name=evira>[http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden_kayton_rajoitukset/kalan_syontisuositukset/ Kalan _syöntisuositukset]</ref>
Itämeren lohi sisältää EU:n raja-arvot ylittävän määrän dioksiinia. Suomella ja Ruotsilla on poikkeuslupa myydä arvot ylittävän määrän dioksiinia ylittävää kalaa.
Itämeren lohta ja taimenta tai isoa, yli 17&nbsp;cm:n pituista silakkaa suositellaan syömään korkeintaan 1&ndash;2 kertaa kuussa.<ref name=evira/>
Rivi 120:
Dioksiinien havaittuja haittavaikutuksia '''ihmisissä''' ovat myrkytystapauksissa olleet [[klooriakne]] ja hampaiden kehityksen häiriintyminen. Vaikeiden pitkäaikaisten riisiöljyn saastumisesta aiheutuneiden PCB-myrkytysten ([[Yusho]] ja [[Yucheng]]) oireet lienevät myös pääasiassa dioksiininkaltaisia vaikutuksia. Näissä myrkytyksissä nähtiin hyvin monenlaisia kehityshäiriöitä, eniten erilaisia iho-oireita syntyvillä lapsilla.<ref name=synopsis/>
 
'''Koe-eläimissä''' on havaittu painon putoamista jopa 50 prosenttiin sekä ruumiinlämmön laskua. Myrkytyskuolema on tyypillisesti viivästynyt, 1–3 viikkoa suuren annoksen antamisesta. Eri eläinlajien ja jopa -kantojen herkkyys dioksiinien akuutteihin myrkkyvaikutuksiin on tyypillisesti hyvin erilainen. Marsu on tuhansia kertoja herkempi kuin hamsteri, ja myös eri rottakantojen välillä voi olla tuhatkertaisia eroja (LD50 eli keskimääräinen tappava annos mainituilla lajeilla ja kannoilla on noin 1 mikrogrammasta yli 10 &nbsp;000 mikrogrammaan kilogrammaa kohti). Tämä on vaikeuttanut riskinarviointia.<ref name=synopsis/> Suuret annokset aiheuttavat koe-eläimille hyvin monenlaisia toksisia vaikutuksia, herkimpiä näyttävät olevan erilaiset kehityshäiriöt.<ref name=WHO>WHO Consultation Group. Consultation on assessment of the health risks of dioxins; re-evaluation of the tolerable daily intake (TDI): Executive summary. Food Additives and Contaminants 2000:17:223-240223–240.</ref> Näyttää myös siltä, että dioksiinit häiritsevät huomattavasti urossikiöiden sukupuolista kehitystä ja esimerkiksi myöhempää [[sperma]]n tuotantoa.<ref name=synopsis/>
 
Jo hyvin pieni dioksiiniannos (esim. TCDD:llä luokkaa joitakin kymmeniä ng/kg) lisää [[sytokromi P450]]:n alatyypin 1A1 aktiivisuutta; hieman suuremmalla annoksella aktivoituvat myös alatyypit 1A2 (maksassa) sekä 1B1. Suurehkoina annoksina dioksiinit aiheuttavat [[kateenkorva]]n surkastumista ja lisäävät eläinten alttiutta sairastua erityyppisiin infektiotauteihin heikentämällä immuniteettia. Sikiöt ovat huomattavasti aikuiseläimiä herkempiä tietyille dioksiinien vaikutuksille. Dioksiinit aiheuttavat epämuodostumia sikiöihin (esim. kitalakihalkio ja vesimunuainen). Rotilla erittäin pienillä annoksilla tuleva vaikutus on kolmannen poskihampaan kehityshäiriö tai jopa hampaan puuttuminen 1 mikrogramman suuruisella annoksella kiloa kohti emolle raskauden aikana annettuna.<ref name=synopsis/>
 
TCDD on useita eri syöpiä aiheuttava '''[[karsinogeeni|eläinkarsinogeeni]]''', ja syöpäriskiä on pidetty aikaisemmin sen keskeisenä riskinä. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on luokitellut sen syöpää aiheuttavaksi aineeksi (luokka A).<ref>IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Volume 69, Lyon, 1997.</ref> Aine ei ole kuitenkaan [[mutageeni]]nen. Eläinkokeissa syöpää aiheuttava kyky liittyy yleiseen toksisuuteen, ja monet tutkijaryhmät pitävät karsinogeenisuutta toissijaisena ja suuriannoksisen toksisuuden aiheuttamana, esim. happiradikaalien muodostumisen takia.<ref>Viluksela ym. Liver tumor promoting activity of 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin (TCDD) in TCDD sensitive and TCDD resistant rat strains. Cancer Res. 2000:60:6911-6920.</ref><ref>Simon T ym. Estimates of cancer potency of 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin using linear and nonlinear dose-response modeling and toxicokinetics. Toxicol. Sci. 2009:112:490-506.</ref> Työtoksikologisissa tutkimuksissa se on osoittautunut suhteellisen heikoksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi.<ref name=cancer>Kogevinas M. Studies of cancer in humans. Food Add. Contam. 2000:17:317-324317–324.</ref> Siksi Maailman Terveysjärjestön asiantuntijaryhmä katsoi vuonna 1998, että dioksiinien keskeisin riski ei ole syöpäriski vaan kehityshäiriöriski raskauden ja imetyksen aikana.<ref name=WHO/><ref name=arse>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä. Arsenikista öljyyn, ss. 72–75. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2005. ISBN 951-656-221-3. Verkossa englanniksi [http://en.opasnet.org/w/Are_the_dioxins_the_most_dangerous_chemicals_in_our_environment%3F Are the dioxins the most dangerous chemicals in our environment?]</ref> Muita dioksiineja kuin TCDD:tä ei ole erikseen pystytty tutkimaan tarpeeksi, jotta niiden syöpävaarallisuutta ihmiselle voitaisiin arvioida.<ref name=cancer/>
 
== Historiallisia tapauksia ==
* Huonojen turvajärjestelyjen seurauksena vuonna [[1976]] räjähti kloorifenolisäiliö Pohjois-Italiassa Milanon lähellä sijaitsevan '''[[Seveso]]n''' pikkukaupungin kemiantehtaassa, jolloin useita kilogrammoja myrkyllistä dioksiinia [[TCDD]]:tä vapautui ilmaan. Ihmisiä ei tiettävästi kuollut TCDD:n vaikutuksiin, monia eläimiä sen sijaan löydettiin kuolleina. Ihmisillä havaittiin kuitenkin [[klooriakne]]a ja pikkulapsilla hammasvaurioita,<ref name=synopsis/> ja altistuneet pojat saivat myöhemmin huomattavasti enemmän tyttäriä kuin poikia.<ref name="Kansanterveyslaitos">[http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193309 Lasten ympäristö ja terveys, KTL.]</ref>
 
* Vuonna 1998 '''Wienissä''' kaksi naista myrkytettiin työpaikallaan suurilla TCDD-annoksilla. Toiselta heistä mitattiin 144 &nbsp;000 pg/g dioksiinia seerumin rasvanäytteissä, mikä on suurin koskaan ihmiseltä mitattu arvo ja edellyttää ainakin parin milligramman annosta dioksiinia. Hän selvisi, mutta kärsi erittäin vaikeasta klooriaknesta vuosia. Yllättäen hänellä ei ollut alun mahavaivoja ja myöhempiä kuukautishäiriöitä lukuun ottamatta muita oireita, eikä juuri mitään poikkeavaa laboratoriotutkimuksissa.<ref>Geusau A, Abraham K, Geissler K, Sator MO, Stingl G, Tschachler E. Severe 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin (TCDD) intoxication: clinical and laboratory effects, Environ. Health Perspect. 2001:109:865–869.</ref> Yksittäistapauksenakin tämä osoittaa, että ihminen ei ole yhtä herkkä kuin herkimmät eläinlajit.
 
* Tammikuussa [[1999]] '''Belgiassa''' tyhjennettiin noin 50&nbsp;kg PCB-öljyä ja sen epäpuhtautena noin 1 &nbsp;g dioksiineja tankkiin, jonne kerättiin mm. ravintoloista kerättyjä öljyjä uusiokäyttöön eläinrehuksi. Seurauksena oli pitkäaikainen PCB- ja dioksiinikriisi, joka järkytti Belgian kansantaloutta ja muutti Euroopan Unionin elintarvikevalvontaa. Vaikutukset huomattiin kanojen sairastumisesta dioksiinille tyypillisiin oireisiin, ja analysoitaessa löytyi ensin dioksiineja ja sitten PCB:tä. Suurimmat dioksiinipitoisuudet kananlihassa olivat 2613 pg rasvagrammaa kohti, keskiarvo 170 &nbsp;pg.<ref>van Larebeke ym. The Belgian PCB and dioxin incident of January-June 1999: Exposure data and potential impact on health. Environ. Health Perspect. 2001:109:265-273.</ref> Belgiassa tehtiin yli 55 &nbsp;000 PCB-analyysiä ja 500 dioksiinianalyysiä. Huolimatta erittäin suurista dioksiinipitoisuuksista kananlihassa ei terveysriskejä oleteta syntyneen, koska altistus jäi lyhytaikaiseksi. Väestötasolla pitoisuudet eivät merkitsevästi kohonneet ihmisissä.<ref>Debacker N ym. PCDD/F levels in plasma of a Belgian population before and after the 1999 Belgian PCB/Dioxin incident. Chemosphere 2007:67:S217-S223S217–S223.</ref>
 
* Vuonna [[2004]] '''[[Ukraina]]n''' silloinen presidenttiehdokas [[Viktor Juštšenko]] yritettiin myrkyttää suurella dioksiiniannoksella. Myöhemmin todettiin dioksiinipitoisuus, joka oli 106 &nbsp;000 pg/g, eli lähes yhtä suuri kuin Wienin myrkytystapauksessa. Alkuvaiheen pahoinvoinnin jälkeen merkittävin oire oli klooriakne.<ref name=synopsis/><ref>Sorg O, Zennegg M, Schmid P, Fedosyuk R, Valikhnovskyi R, Gaide O, Kniazevych V, Saurat JH. 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin (TCDD) poisoning in Victor Yushchenko: identification and measurement of TCDD metabolites. Lancet 2009:374:1179-1185.</ref>
 
* '''Saksassa''' löydettiin loppuvuodesta [[2010]] dioksiinia kananmunista. Pitoisuudet (rasvaa kohti mitattuna) ylittivät Euroopan Unionin maksimirajan 3 &nbsp;pg/g ääritapauksissa nelinkertaisesti, suurimmassa osassa arvot olivat rajan puitteissa. Lihassa dioksiinia oli noin 5 &nbsp;pg/g, kun raja on 2 &nbsp;pg/g.<ref name=eu>http://ec.europa.eu/food/committees/regulatory/scfcah/animal_health/presentations/1112012011_dioxin_germany.pdf</ref> Dioksiini päätyi kanoihin eläinrehun kautta, johon on käytetty teollisuusrasvaa marraskuun puolivälin ja joulukuun puolivälin 2010 välisenä aikana.<ref name=eu/> Eräissä rehuun käytetyissä rasvaerissä todettiin dioksiinia 63 &nbsp;pg/g. Yhden rehutehtaan lopullisessa rehussa oli 1,56 &nbsp;pg/g dioksiinia (maksimipitoisuus 0,75 &nbsp;pg/g), muiden tehtaiden rehu ei ylittänyt maksimia. Myös yksi sianlihanäyte 149 analysoidusta ylitti maksimin (1,5 &nbsp;pg/g) ja kolme muuta lievästi mutta virhemarginaalin rajoissa (1,07-107–1,08 &nbsp;pg/g, maksimi sianlihalle 1 pg/g).<ref name=germany>http://ec.europa.eu/food/food/chemicalsafety/contaminants/dioxin_germany_information_note_en.pdf</ref> Varovaisuusperiaatetta noudattaen lähes 50005&nbsp;000 tilaa pantiin myyntisulkuun, mutta voitiin vähitellen vapauttaa analyysien valmistuttua. Episodi oli siis vakavuudeltaan huomattavasti vähäisempi, kuin vuoden 1998 rehukatastrofi Belgiassa.<ref name=synopsis/>
 
==Katso myös==