Ero sivun ”Sarjakuva” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
otsikointia, linkkikorjauksia, järjestelyä ym. |
→Historia: muutama kuva |
||
Rivi 9:
=== Edeltäjiä ===
[[Kuva:Toepffer Cryptogame 13.png|thumb|350px|[[Rodolphe Töpffer]]in kuvasarjat 1800-luvulta, kuten ''[[Herra Koipeliini]]'', olivat sarjakuvan edeltäjiä.]]
Sarjakuvan edeltäjinä voidaan pitää piirroksia, joissa näkyy sarjamaisuutta. Tällaista kerrontaa on löydetty muun muassa esihistoriallisista [[Luolamaalaukset|luolamaalauksista]], [[Muinainen Egypti|muinaisista egyptiläisistä]] seinämaalauksista, [[Keskiaika|keskiaikaisista]] eurooppalaisista seinävaatteista (kuten [[Bayeux'n seinävaate]]) sekä eräästä 1000-luvulla eläneestä keskiamerikkalaisesta hallitsijasta tehdystä intiaanien kuvakertomuksesta. Sarjallista kuvien esittämistä esiintyy myös [[Suomen keskiaikaiset kivikirkot|Suomen keskiaikaisten kirkkojen]] seinämaalauksissa.<ref>Nummelin 2018, s. 16–17.</ref>
Rivi 16 ⟶ 17:
=== Sarjakuvan syntyvaiheet ===
[[Kuva:Yellow
Ensimmäisiä varsinaisia sarjakuvia olivat englantilainen ''[[Ally Sloper’s Half Holiday]]'' (vuodesta 1894 alkaen) ja ranskalainen ''[[Fenouillard]]'' (1889). Sarjakuvan painopiste siirtyi kuitenkin nopeasti Yhdysvaltoihin. Siellä ensimmäinen sarjakuva oli [[Richard
=== Strippisarjakuvan synty ===
Rivi 27 ⟶ 28:
=== Sarjakuvalehden synty ===
[[Kuva:WonderworldComics3.jpg|thumb|Supersankarisarjakuva-aiheinen kansikuva ''Wonderworld Comics'' -sarjakuvalehden kannessa vuodelta 1939.]]
Sarjakuvalehtiä alettiin julkaista Yhdysvalloissa 1930-luvulla. Ensimmäisenä niistä pidetään ''[[Famous Funnies]]'' -lehteä, joka alkoi ilmestyä säännöllisesti vuonna 1934. Sitä seurasi pian joukko muita samanlaisia lehtiä, joista ''[[New Fun Comics]]'' julkaisi ensimmäisenä vain alkuperäistä materiaalia eikä jo aiemmin sanomalehdissä julkaistuja strippejä. ''[[Batman]]'' sai ensijulkaisunsa ''New Fun Comicsissa'' vuonna 1939, ja myöhemmin lehti keskittyikin pelkästään tähän suosittuun hahmoon. Toinen klassikko, ''[[Teräsmies]]'', nähtiin ensimmäisen kerran DC:n ([[Detective Comics]]) ''[[Action Comics]]'' -lehdessä vuonna 1938. DC:n kilpailjaksi perustettiin vuonna 1939 [[Marvel Comics]], jolla oli omat supersankarinsa.<ref>Nummelin 2018, s. 35–41.</ref>
Rivi 39 ⟶ 41:
=== Eurooppalainen ja japanilainen sarjakuva ===
[[Kuva:TintinCast.gif|thumb|350px|Belgialaisen [[Hergé]]n ''[[Tintin seikkailut]]'' -sarjakuvissa useimmin esiintyvät vakiohahmot.]]
Eurooppalaisen sarjakuvan keskeisen [[belgia]]laisen [[Hergé]]n ''[[Tintin seikkailut|Tintti]]'' aloitti seikkailunsa vuonna 1929. Eurooppalainen sarjakuva oli pitkään amerikkalaisen varjossa, mutta alkoi nousta sodan jälkeen, ehkä osittain amerikkalaisen sarjakuvan kangistuttua kaavoihinsa. Hergén ''Tintti'', joka oli aloittanut jo ennen sotaa, nousi kansainväliseen menestykseen 1960–70-luvuilla. Sitä seurasivat menestyssarjoina [[René Goscinny]]n kehittämät ''[[Asterix]]'', ''[[Lucky Luke]]'' ja ''[[Ahmed Ahne]]''. Eurooppalaiset sarjakuvat olivat vapaita amerikkalaisesta vakiintuneesta käytännöstä pitää huumori ja jännitys erillisinä ja käyttää humoristiseksi tarkoitetuissa sarjoissa lähinnä pelkistettyä ilmaisua. [[Ranskalais-belgialainen sarjakuva|Belgialais-ranskalaiset]] sarjakuvat yhdistivät huumorin ja jännityksen, ja piirrostyyli rönsyili yksityiskohtia.
Rivi 50 ⟶ 53:
Suomalainen sarjakuva syntyi 1910-luvulla. Suomalaisen sarjakuvan klassikoita ovat muun muassa [[Ola Fogelberg]]in ''[[Pekka Puupää]]'', [[Tove Jansson|Tove]] ja [[Lars Jansson]]in ''[[Muumi]]'' ja [[Tarmo Koivisto]]n ''[[Mämmilä]]''. [[Suomen sarjakuvaseura]] on jakanut vuodesta 1972 suomalaisen sarjakuvan tekijäpalkintona [[Puupäähattu|Puupää-hattua]]. Puupäähatun saaneita taiteilijoita ovat muun muassa [[Erkki Tanttu]] (''[[Rymy-Eetu]]''), [[Veikko Savolainen]] (''[[Joonas (sarjakuva)|Joonas]]''), [[Tom of Finland]], [[Mauri Kunnas]], [[Timo Mäkelä]], [[Pauli Kallio]], [[Matti Hagelberg]], [[Jussi Tuomola|Juba Tuomola]] (''[[Viivi ja Wagner]]''), [[Ilkka Heilä]] (''[[B. Virtanen]]'') ja [[Kari Korhonen]] ([[Aku Ankka]]).
[[Kemin sarjakuvafestivaali]] ja [[Helsingin sarjakuvafestivaalit]] syntyivät 1980-luvun alussa. 1990-luvulla sarjakuvaan liittyvät kurssit alkoivat eri oppilaitoksissa ja piirtäjien apurahoitus alkoi.<ref>Jokinen, Heikki: Tähän on tultu: Suomalaisen sarjakuvan vuosikymmeniltä. Teoksessa Jokinen 2011, s. 29–30.</ref> [[Tampere Kuplii]] on jakanut vuodesta 2007 [[Sarjakuva-Finlandia]]-palkintoa kotimaiselle albumille<ref name="Finlandia">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ | Nimeke=Sarjakuva-Finlandia | Viitattu=19.1.2013}}</ref> ja [[Kvaak.fi]]-sivusto vuodesta 2010 [[Herra Koipeliini -palkinto]]a parhaalle käännössarjakuvalle.<ref name="kvaak">{{Verkkoviite | Tekijä=Santikko, S. | Nimeke=Tuulen laakson Nausicaä on vuoden käännössarjakuva! | Ajankohta=10.01.2010 | Osoite=http://kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1356 | Julkaisija=Kvaak.fi | Viitattu=13.1.2011}}</ref> [[Käännössarjakuva Suomessa|Suomeksi käännetyn sarjakuvan]] historia on laskettu alkavaksi vuodesta 1857, jolloin julkaistiin [[Rodolphe Töpffer]]in ''[[Herra Koipeliini|Koipeliinin Linnustus]]''.<ref>Hänninen, Ville: Roskakulttuuri saapui akatemian portaille: Suomalaisen sarjakuvakirjoittamisen ja -tutkimuksen vaiheita. Teoksessa Jokinen 2011, s. 78.</ref>
==Sarjakuvan eri muotoja==
| |||