Ero sivun ”Sarjakuva” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Lähteet: +kirja, kohta sisältöä siitä |
→Historia: kirjasta laajennusta, linkit pitää vielä tarkistaa |
||
Rivi 8:
== Historia ==
=== Edeltäjiä ===
Sarjakuvan edeltäjinä voidaan pitää piirroksia, joissa näkyy sarjamaisuutta. Tällaista kerrontaa on löydetty muun muassa esihistoriallisista [[Luolamaalaukset|luolamaalauksista]], [[Muinainen Egypti|muinaisista egyptiläisistä]] seinämaalauksista, [[Keskiaika|keskiaikaisista]] eurooppalaisista seinävaatteista (kuten [[Bayeux'n seinävaate]]) sekä eräästä 1000-luvulla eläneestä keskiamerikkalaisesta hallitsijasta tehdystä intiaanien kuvakertomuksesta. Sarjallista kuvien esittämistä esiintyy myös [[Suomen keskiaikaiset kivikirkot|Suomen keskiaikaisten kirkkojen]] seinämaalauksissa.<ref>Nummelin 2018, s. 16–17.</ref>
1700- ja 1800-luvulla julkaistiin [[broadsheet]]-nimellä kulkeneita suuria painoarkkeja, joiden kuvituksissa käytettiin joitain sarjakuvan elementtejä, kuten [[Puhekupla|puhekuplia]], kuvien ympärille piirrettyjä paneeleja sekä selittäviä kuvatekstejä. Tarinankerronnan tekniikkaa kuvien avulla sekä [[pilapiirros]]tekniikoita kehitettiin eteenpäin 1800-luvulla. Englantilaisen satiirisen ''[[Punch]]''-lehden piirroksissa teksti yleensä juoksi vielä kuvien alla, ei puhekuplissa.<ref>Nummelin 2018, s. 18–19.</ref>
Sveitsissä [[Rodolphe Töpffer]] julkaisi 1800-luvun puolivälissä sarjakuvamaisia kuvasarjojaan albumeina. Kuvataiteilijoista esimerkiksi [[Gustave Doré]] teki vuosisadan puolivälissä sarjakuvakirjoja. Saksalaisen [[Wilhelm Busch]]in ''[[Max ja Moritz]]issa'' näkyi vahva liikkeen tuntu.<ref>Nummelin 2018, s. 19–21.</ref> Suomessa tällaisia kuvakertomuksia 1800-luvulta edusti muun muassa valistuskertomus ''[[Turmiolan Tommi]]''.
[[Kuva:Yellow kid001.gif|thumb|[[Richard Felton Outcault]], ''[[Keltainen poika]]''.]]▼
=== Sarjakuvan syntyvaiheet ===
▲[[Kuva:Yellow kid001.gif|thumb|150px|[[Richard Felton Outcault]], ''[[
Ensimmäisiä varsinaisia sarjakuvia olivat englantilainen ''[[Ally Sloper’s Half Holiday]]'' (vuodesta 1894 alkaen) ja ranskalainen ''[[Fenouillard]]'' (1889). Sarjakuvan painopiste siirtyi kuitenkin nopeasti Yhdysvaltoihin. Siellä ensimmäinen sarjakuva oli [[Richard Felton Outcault]]in tekemä ''Hogan’s Alley'', jonka nimeksi vaihtui myöhemmin ''[[The Yellow Kid]]''. Tämä sarjakuva alkoi ilmestyä vuonna 1895 ''World''-sanomalehdessä. ''The Yellow Kid'' oli sikäli uudenlainen sarjakuva, että sillä oli pysyvä julkaisupaikka suuressa sanomalehdessä sekä sunnuntain värillinen sarjakuvaliite. Sarjasta tuli hyvin suosittu, ja se antoi nimensäkin skandaalitabloideille eli “[[Keltainen lehdistö|keltaiselle lehdistölle]]”. Samantyyppinen varhainen sanomalehtisarjakuva oli ''[[Kissalan pojat]]'' (1897). Muita varhaisia amerikkalaisia sanomalehtisarjakuvia olivat ''[[Pikku Nemo Höyhensaarilla]]'' (1905) ja ''[[Krazy Kat]]'' (1910).<ref>Nummelin 2018, s. 22–25.</ref>
=== Varhainen yhdysvaltalainen sanomalehtisarjakuva ===
Lyhyet, päivittäin ilmestyvät [[Strippisarjakuva|sarjakuvastripit]] syntyivät laajamittaisesti 1900-luvun alussa. Näistä ensimmäisiä oli ''[[Matti Mainio ja Jussi Juonio]]''. Muita Suomessakin julkaistuja strippisarjoja olivat esimerkiksi ''[[Naukulan perhe]]'' (1912) ja ''[[Vihtori ja Klaara]]'' (1913).<ref>Nummelin 2018, s. 27.</ref>
Sarjakuvan [[Syndikaatti|syndikointi]] alkoi vuonna 1914, kun [[William Randolph Hearst]] perusti [[King Features Syndicate]]n. Syndikaatti tarjoaa useita sarjakuvia valikoimistaan useille sanoma- ja aikakauslehdille ja laskuttaa lehden levikin ja merkittävyyden mukaan.<ref>Nummelin 2018, s. 29.</ref>
Sanomalehtisarjakuvien lajityyppien kirjo laajeni 1920-luvulla komiikasta esimerkiksi tieteissarjakuviin, etsiväsarjoihin, lännensarjakuviin ja fantasiasarjakuviin. Jotkin sarjakuvat perustuivat seikkailukirjallisuuteen tai animaatioelokuviin. Tunnettuja sarjakuvia tältä ajalta ovat esimerkiksi ''[[Kippari-Kalle]]'', ''[[Buck Rogers]]'', ''[[Flash Gordon]]'', ''[[Tarzan]]'', ''[[John Carter]]'', ''[[Mustanaamio]]'', ''[[Taika-Jim]]'' ja [[Yksinäinen ratsastaja (sarjakuva)|''Yksinäinen ratsastaja'']]. [[The Walt Disney Company|Disney]]n [[Aku Ankka]] ja [[Mikki Hiiri]] siirtyivät [[animaatio]]elokuvista sarjakuviin 1930-luvulla.<ref>Nummelin 2018, s. 29–31.</ref>
Toisen maailmansodan jälkeen [[manga]] eli japanilainen sarjakuva kehittyi nykymuotoiseksi amerikkalaisvaikutteista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Gravett, Paul | Nimeke=Manga: 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa | Selite=(Manga: Sixty years of japanese comics, 2004.) Suomentanut Juhani Tolvanen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-20524-2}}</ref> Yhdysvalloissa suosiota saivat [[Rikoskirjallisuus|rikos]]-, [[Science fiction|scifi]]- ja [[Kauhukirjallisuus|kauhusarjakuvat]]. Viimeksi mainituista oli tunnettu EC Comics, jonka ''[[Tales from the Crypt]]'' -lehteä on myöhemmin sovitettu TV-sarjaksi ja elokuviksi. Etenkin kauhusarjakuvat aiheuttivat 1950-luvun Yhdysvalloissa huolen sarjakuvan haittavaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Niinpä suuret kustantamot muodostivat CCA (Comics Code Authority) -liiton ja solmivat tiukan säännöstön, [[Comics Code]]n, joka kielsi sarjakuvista muun muassa [[Aviorikos|aviorikokset]], [[seksi]]n ja [[Kyynisyys|kyynisen]] maailmankuvan. Comics Code säänteli Yhdysvaltain sarjakuvaa pitkään lähes täysin. Myöhemmin säännöstöä on tosin joltain osin uudistettu.▼
=== Sarjakuvalehden synty ===
Sarjakuvalehtiä alettiin julkaista Yhdysvalloissa 1930-luvulla. Ensimmäisenä niistä pidetään ''[[Famous Funnies]]'' -lehteä, joka alkoi ilmestyä säännöllisesti vuonna 1934. Sitä seurasi pian joukko muita samanlaisia lehtiä, joista ''[[New Fun Comics]]'' julkaisi ensimmäisenä vain alkuperäistä materiaalia eikä jo aiemmin sanomalehdissä julkaistuja strippejä. ''[[Lepakkomies]]'' sai ensijulkaisunsa ''New Fun Comicsissa'' vuonna 1939, ja myöhemmin lehti keskittyikin pelkästään tähän suosittuun hahmoon. Toinen klassikko, ''[[Teräsmies]]'', nähtiin ensimmäisen kerran DC:n ([[Detective Comics]]) ''[[Action Comics]]'' -lehdessä vuonna 1938. DC:n kilpailjaksi perustettiin vuonna 1939 [[Marvel Comics]], jolla oli omat supersankarinsa.<ref>Nummelin 2018, s. 35–41.</ref>
Eläinsarjakuvien (''funny animal'') tunnetuimpia edustajia olivat Yhdysvalloissa esimerkiksi ''[[Aku Ankka (lehti)|Aku Ankka]]'', ''[[Nakke Nakuttaja]]'', ''[[Väiski Vemmelsääri]]'' ja ''[[Pogo]]'', sekä Pohjoismaissa ''[[Maailman vahvin Nalle]]'', ''[[Rasmus Nalle]]'' sekä ''[[Kieku ja Kaiku]]''. Merkittävä eläinsarjakuvien tekijä oli Disneyn [[Carl Barks]], jonka sarjakuvahistoriallisestikin merkittävät ''Aku Ankka'' -sarjat vetosivat niin lapsiin kuin aikuisiinkin.<ref>Nummelin 2018, s. 41–46.</ref>
=== Yhdysvallat 1950-luvulla ===
▲
=== Underground-sarjakuva ===
Jonkin sortin sarjakuvallinen vallankumous tapahtui 1960-luvulla Amerikassa [[underground]]-liikkeen kautta. Muun muassa [[Robert Crumb]] alkoi sarjakuvissaan käsitellä julkisuudessa kiellettyjä puheenaiheita sekä vähemmän kevyitä ja viihteellisiä teemoja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Arffman, Päivi | Nimeke=”Comics go underground!”: Underground-sarjakuva vastakulttuurina vuosien 1967-1974 Yhdysvalloissa | Selite=Väitöskirja | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=k&h, Turun yliopisto, kulttuurihistoria | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-29-2680-6}}</ref> Undergroundille oli ominaista räävittömyys, seksuaalisuus ja kieroutumat: se oli suunnattu usein tietoisesti Comics Codea vastaan. Tämä vei sarjakuvan asemaa kauemmaksi ”lasten viihteestä” nostaen sitä [[taide|taiteen]] perinteisempien ilmaisutapojen rinnalle.
=== Eurooppalainen ja japanilainen sarjakuva ===
Eurooppalaisen sarjakuvan keskeisen [[belgia]]laisen [[Herge]]n ''[[Tintin seikkailut|Tintti]]'' alkoi myös seikkailunsa vuonna 1929. Toisen maailmansodan jälkeen [[manga]] eli japanilainen sarjakuva kehittyi nykymuotoiseksi amerikkalaisvaikutteista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Gravett, Paul | Nimeke=Manga: 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa | Selite=(Manga: Sixty years of japanese comics, 2004.) Suomentanut Juhani Tolvanen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-20524-2}}</ref>
Eurooppalainen sarjakuva oli pitkään amerikkalaisen varjossa, mutta alkoi nousta sodan jälkeen, ehkä osittain amerikkalaisen sarjakuvan kangistuttua kaavoihinsa. Hergén ''Tintti'', joka oli aloittanut jo ennen sotaa, nousi kansainväliseen menestykseen 1960–70-luvuilla. Sitä seurasivat menestyssarjoina [[René Goscinny]]n kehittämät ''[[Asterix]]'', ''[[Lucky Luke]]'' ja ''[[Ahmed Ahne]]''. Eurooppalaiset sarjakuvat olivat vapaita amerikkalaisesta vakiintuneesta käytännöstä pitää huumori ja jännitys erillisinä ja käyttää humoristiseksi tarkoitetuissa sarjoissa lähinnä pelkistettyä ilmaisua. [[Ranskalais-belgialainen sarjakuva|Belgialais-ranskalaiset]] sarjakuvat yhdistivät huumorin ja jännityksen, ja piirrostyyli rönsyili yksityiskohtia.
| |||