Ero sivun ”Aristide Cavaillé-Coll” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hero magi (keskustelu | muokkaukset)
dispositioesimerkki lisätty
täsmennystä dispositioon
Rivi 2:
'''Aristide Cavaillé-Coll''' ([[4. helmikuuta]] [[1811]] – [[13. lokakuuta]] [[1899]]) oli ranskalainen [[urut|urkujenrakentaja]].
 
==Elämästä==
Ranskan ja ehkä koko maailman merkittävimmän urkujenrakentajan isoisä Jean-Pierre Cavaillé syntyi vuonna 1743 ja avioitui vuonna 1767 espanjalaisen Marie-Françoise Collin kanssa, ja tästä liitosta syntyi [[Toulouse]]ssa vuonna 1771 Dominique-Hyacinthe. Espanjalaisen tavan mukaan pojan sukunimeksi tuli Cavaillé-Coll. Dominique avioitui Jeanne Autardin kanssa ja asettui [[Montpellier]]iin. Avioliitosta syntyi Vincent vuonna 1808 ja Aristide vuonna 1811.
 
Aristide Cavaillé-Coll siirtyi 1833 [[Gioacchino Rossini]]n ehdotuksesta Pariisiin ja rakensi isänsä ja veljensä kanssa lähes 500 urut pääasiassa Ranskaan mutta myös Belgiaan, Alankomaihin ja muualle. Tunnetuimpia sijaintipakkoja ovat [[Notre Damen katedraali (Pariisi)|Pariisin Notre Dame]], [[Saint-Sulpice (Pariisi)|Saint-Sulpice]], [[Sainte-Clotilde]], [[Église de la Madeleine]] ja [[La Trinité]]. Urkureina toimineet romantiikan ajan säveltäjät [[Louis Vierne]], [[Charles-Marie Widor]], [[César Franck]], [[Camille Saint-Saëns]] ja [[Alexandre Guilmant]] sekä uudemman ajan säveltäjät [[Jehan Alain]] ja [[Olivier Messiaen]] ovat säveltäneet erityisesti Cavaillé-Coll-uruille.
 
==Cavaillé-Coll-uruista==
Cavaillé-Coll-urut ovat luonteeltaan orkesteriurkuja sisältäen perinteisten äänikertojen lisäksi avoimia huiluäänikertoja ja ahtaita viuluäänikertoja sekä kieliäänikertoja kuten trumpetit ja pasuunat. Suurimpien urkujen äänikertojen määrä lähenee sataa jaettuna neljälle sormiolle ja pedaalille. Tällaiset urut sopivat parhaiten suuria katedraaleihin ja niille sävelletty musiikki on konserttimusiikkia. Säestystä varten suurissa kirkoissa on pienemmät kuoriurut.
Cavaillé-Coll-uruissa äänikerrat on jaetty ryhmiin. ''Jeux de fonts'' sisältää oktaviäänikertoja jalkaluvuiltaan 32, 16, 8, 4, 2 ja näiden avulla sadaan neutraali perusrekisteröinti. ''Jeux de combinaison'' sisältää kvinttiäänikertoja kuten 5 1/3 ja 2 2/3, terssiäänikertoja kuten 3 1/5 sekä mikstur-tyyppisiä kuoroäänikertoja. Näitä ei periaatteessa käytetä yksinään vaan ne yhdistetään eli kombinoidaan perusäänikertoihin, jolloin saadaan plenosointi. Ranskalaisten urkujen mikstuurat (Fourniture) ovat yleensä matalampia ja vähäkuoroisempia kuin vastaavat saksalaiset. ''Anches'' tarkoitaa kieliäänikertoja ja ne jäljittelevät orkesterin klarinetteja, fagotteja, trumpetteja ja pasuunoita. Niitä voidaan käyttää sellaisenaan sooloäänikertoina tai yhdistää antamaan plenolle täyteläisyyttä. Cavaillé-Collin uruissa urkuri voi kytkeä päälle tai pois kokonasen ryhmän.
 
'''ESIMERKKI'''
==Dispositio==
Pariisin Notre Damen katedraalin urkujen dispositiourut 1868 Cavaille-Collin tekemän uudistuksen jälkeen
ESIMERKKI
Pariisin Notre Damen katedraalin urkujen dispositio 1868 Cavaille-Collin tekemän uudistuksen jälkeen
 
Cliqout’n 1788 dispositioon kuuluneet äänikerrat (sellaisenaan) [uudistettuna]
Rivi 41 ⟶ 42:
** ''Anches'' : Tuba 4 - (Trompette 8) - (Clairon 4)
 
 
 
Aristide Cavaillé-Coll on myös urkuharmoonin kehittäjä.