Ero sivun ”Rutajärvi (Joutsa)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisää karttalähteitä, niistä asiaa |
kh + linkkejä |
||
Rivi 34:
== Maantietoa ==
Järven pinta-ala on 1 120 [[hehtaari]]a eli 11,2 [[neliökilometri]]ä, se on 7,7 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Se on 1800-luvun [[järvenlasku]]jen <ref name=luontoon2/> vuoksi jakautunut kahdeksi järvialtaaksi ja useisiin [[järvenselkä|järvenselkiin]]. Itäinen järvenosa on se osa, jota viranomaistiedoissa kutsutaan Rutajärveksi. Se on saarien täplittämä ja sillä onkin kaksi saarien erottamaa järvenselkää: pohjoinen Ranskalainen ja eteläinen Kirkkoselkä. Järvenosia yhdistää toisiinsa noin 20 metriä leveä ja 400 metriä pitkä uoma, joka samalla tasaa järvenosien vedenpinnat. Uoma syntyi järvenlaskujen seurauksena, kun
Järvellä on kartan mukaan 165 saarta. Niitä ovat esimerkiksi esimerkiksi Kissasaari, Teerisaari, Kasessaari, Tupessaari, Jänissaari, Kivisaari, Iso- ja Pieni Rantosaari, Palosaari, Niinisaari, Hirvisaari, Korpisaari, Rässäsaari, Kalliosaari, Kettusaari, Hierinsaari, Toratinsaari, Koukunniemi, Ritasaari, Koskensaari ja järven suurin saari Isosaari. Isosaari on kartan mukaan alle 800 metriä pitkä, 250 metriä leveä ja sen pinta-ala on noin 9 hehtaaria.<ref name=syke/><ref name=kp/>
Järvi on [[luotaus (vesistöt)|luodattu]] ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 58,99 miljoonaa [[kuutiometri]]ä eli 0,05899 [[kuutiokilometri]]ä. Sen keskisyvyys on 5,3 metriä ja suurin syvyys on 22 metriä. Suurin syvyys lienee kartan mukaan kuitenkin vain 11 metriä, koska 22 metriä sijaitsee läntisen järvenosan Sorsanselällä. Itäinen järvenosa on Kirkkoselän puolella matalaa, mutta Ranskalainen on sitä hieman syvempi. Siellä on kaksi kymmenmetristä syvännettä, joista
Järven rantaviivan pituus on 66 kilometriä, josta saarien osuus on tuntematon. Sen rannat ovat pääasiassa metsämaata, joista osa on erityisesti etelärannoilla suomaata. Myös lähes kaikki järven saaret on suojeltuja. Kirkkoselän etelärannasta alkaa 4,5 kilometriä etelään jatkuva turvetuotantoalue. Leivonmäen puoleisella Kirkkoselän rannassa on leirintäalue.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=kp_orto/><ref name=kp_varjo/>
Rivi 54:
== Historiaa ==
=== Järvenlaskuja ===
Rutajärven vedenpintaa ehdotettiin laskettavaksi jo vuonna 1818 perkaamalla Rutakoskea. Järvenlasku totetutettiin kuitenkin rakentamalla [[Rutapohjan kanava]] vuosina 1853–1859 (tai 1850–1853 <ref name=optk/><ref name=mmm/>), jolloin järven vedenpinta aleni noin kaksi metriä. Kevättulvien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin vähentämään vuonna 1890 aloitetuilla järvenlaskutöillä. Samalla päätettiin hakea kruunulta avustusta hätäaputöiden käynnistämiseksi. Niillä pyrittiin täydentämään aloitettua hanketta ja samalla ojittaa lähisoita. Työn päätyttyä vuonna 1894 oli järven vedenpinta laskenut 1,5 metriä lisää <ref name=optk/><ref name=mmm/>. Järven kokonaislaskuksi ilmoitetaan myös neljä metriä. Hankkeiden vaikutukset olivat melkoiset, sillä järven pinta-ala pieneni huomattavasti.
Järven nykyinen vedenpinnankorkeus on 123,1 metriä mpy. ja kun siihen lisää noin neljä metriä korkeutta, tulee järven aikaisemmaksi korkeudeksi noin 127 metriä mpy. Järven kartoissa on paikoin piirretty näkyviin 127,5 metrin käyrää, jota seuraamalla voi hahmottaa järven aikaisempaa rantaviivaa. Esimerkiksi Keskinenveden ja Kirkkoselän välinen kannas oli järvenpohjaa ja rantojen etäisyys oli noin 1,2 kilometriä. Toisaalta, myös kansallispuiston eteläiset suot olisivat tämän tiedon mukaan veden peitossa. Järvenlaskuluvan päätöksessä mahdollisesti ollut kartta vahvistaisi rantaviivan kulun, mutta sitä ei ole tässä käytettävissä.<ref name=kp/><ref name=luontoon2/>
| |||