Ero sivun ”Neoliittinen Balkan” versioiden välillä

'''Neoliittinen Balkan''': Balkanin neoliittinen kulttuuri syntyi maanviljelyn levittyä sinne Turkista<ref>Jeanneteau S.: [http://www.hist-europe.fr/Prehistoire/neolithique.html, LE NEOLITHIQUE] , Histoire des civilisations européennes (yksityishenkilön kotisivu) {{fr}}{{Parempi lähde}}</ref> noin 7200-65007200–6500 eaa.,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.worldmuseumofman.org/balkanneolithic1.htm | Nimeke = Balkan Neolithic /Chalcolithic period | Julkaisija = World Museum of Man (online museum of tools) | Ajankohta = 2004 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="JEANNE">Jeanneteau S.: [http://www.hist-europe.fr/Prehistoire/asianique.html, LES PEUPLES ASIANIQUES] , Histoire des civilisations européennes (yksityishenkilön kotisivu) {{fr}}{{Parempi lähde}}</ref>. Balkanille levinnyt viljelykulttuuri muistutti Lähi-Idän ja Turkin varhaista maanviljelyä, mutta viljelijöiden asumuksissa asuttiin pidempään ja ne olivat huolellisemmin tehtyjä. Balkanille nousi muun muassa [[Starcevon kulttuuri]]<ref name="JEANNE"/>. Varhainen kulttuuri ulottui Pohjois-Karpaateille asti<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.anthro.fsu.edu/research/koros/overview/arch_background/arch_background.html | Nimeke = The Archaeological Setting | Tekijä = Parkinson, William A | Ajankohta = 1999 | Selite ="The Social Organization of Early Copper Age Tribes on the Great Hungarian Plain." Ph.D. Dissertation (tiivistelmä) | Julkaisija =University of Michigan, Ann Arbor}}</ref>. Myöhemmin, noin 4500 eaa Balkanille levisi Anatoliasta toinen kansa, joka toi uudenlaisen maalatun keramiikan ja ehkä kuparikulttuurin<ref name="ALAIN"/><ref>Alain Tilmant [http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/xxx.htm CARTES DU PROCHE-ORIENT NEOLITHIQUE] (yksityishenkilön kotisivu) {{fr}}{{Parempi lähde}}</ref>.

[[Jääkausi|Jääkaudella]] vallitsi Balkanilla ajalle tyypillinen [[myöhäispaleoliittinen]] suurriistan metsästyskulttuuri. Sitä ylläpitäneet ihmiset elättivät itseään tietenkin myös kalastuksella ja kasvien keräilyllä. Noin 11000-1050011000–10500 eaa Balkanille lienee saapunut vaikutteita [[Anatolia]]sta, mikä näkyy keräiltävien kasvilajien muutoksena. Tämä muutos saattoi tietenkin johua myös ilmaston muutoksesta. Usien keräiltävien kasvien ilmestyminen saattaa viitata hyvin varhaiseen merenkulkuun [[Egeanmeri|Egeanmerellä]]. Joka tapauksessa Anatolian vaikutus oli hyvin selvää noin 7250 eaa alkaneella [[mesoliittinen|myöhäismesoliittisella]] kaudella, jolloin ihmiset liikkuivat jonkinlaisilla aluksilla [[Välimeri|Välimerellä]]. Tähän liittyviä löytöjä on tehty [[Fránchthin luola]]sta.

Maanviljely levisi [[Eurooppa]]an ensimmäisenä [[Turkki|Turkista]] [[Balkanin niemimaa]]lle noin jonne syntyi monenlaisia kulttureja, mm. [[Sesklon kulttuuri]] itäiseen [[Kreikka]]an ja [[Starcevon kulttuuri]] [[Serbia]]an. Maanviljelyn uskotaan saapuneen Kreikkaan saaria ja merta pitkin. Balkanin niemimaalla tapahtui merkittävää kehitystä, ja suuria kaupunkimaisia asutuskeskuksia rakennettiin noin 5000-40005000–4000 eaa. [[Romania]]ssa ja Länsi-[[Ukraina]]ssa liittyen [[Tripoljen kulttuuri]]in.<ref>[http://www.trypillia.com/articles/eng/se1.shtml The Trypillian culture. Introduction.] Koros Corp.</ref> Varhainen [[neoliittinen]] kulttuuri levisi täällä suunnilleen Romanian ja Unkarin pohjoisrajalle pohjoistan Karpaattien eteläpuolelle<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bellwood P | Nimeke = First Farmers: the Origins of Agricultural Societies | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu = 69 | Selite = Fig 4.1 | Julkaisija = Blackwell | Tunniste = ISBN 0-631-20566-7 | Kieli = {{en}} }}</ref>.

Maanviljelyn ajatellaan yleisimmin levinneen Eurooppaan Etelä-Turkista. Viljely saapui ehkä Anatoliasta Traakian kautta, ja/tai meritse Kreikkaan ja sieltä leviten pohjoiseen. Maanviljelyä saattoi olla Länsi-Turkissa jo 7500-71007500–7100 eaa. Sen keskus oli tuolloin eteläisessä Itä-Turkissa. Vasta noin 7100-66007100–6600 eaa. maanviljelyä oli varmasti eteläisessä Länsi-Turkissa. Sieltä lähdettiin purjehtimaan kohti läntisiä saaria. Noin 6600-63006600–6300 eaa. viljeltiin maata eteläisen Kreikan itäosissa mm. [[Sesklon kulttuuri|Sesklossa]] (ja Argissassa) Kreikassa. Täältä maanviljely alkoi pian levitä Serbiaan ja myös Kreikan länsirannikolle, jonne syntyi leimakeraaminen kulttuuri. Näin ollen Euroopan maanviljely näyttää saaneen alkunsa itäisen Kreikan Sesklon kulttuurista.

Varhaisia Balkanin neoliittisia piirteitä: naispatsaat, marmorikaulanauhat, maalattu keramiikka, kiviset ja savitse korvatuöpat, taitetut hautaukset talojen alle, savesta ja vitsaksista tehdyt seinät+mutatiili, puu talojen telossa, rauniokummut ovat yhteisiä Turkille ja Balkanille<ref name="BELL73">Bellwood, s. 73.</ref>. Suurin osa Kreikan neoliittisista paikoista ilmastyi vasta vuoden 6500 eaa jälkeen keramiikan kanssa<ref name="Bellwood, sivu 72">Bellwood, sivu 72</ref>. Kreikasta on löydetty 12 mesoliittista, mutta jopa 250-300 mesoliittista paikkaa, mikä saattaa kertoa huomattavasta väestönkasvusta<ref name="BELL73"/>. Noin 6300-60006300–6000 eaa. yksivärinen keramiikka levisi Eurooppaan Turkista Istanbulin seuduilla tuoden sinne myös maanviljelyä. Tämä voi viitata maanviljelyn saapuneen ainakin kahtena aaltona. Noin 6000-56006000–5600 eaa. laaja [[Karanovon kulttuuri|Karanovo I kulttuuri]] levittäytyi [[Bulgaria]]ssa.<ref>[http://context-database.uni-koeln.de Radiocarbon CONTEXT database]</ref>

Bosborin salmeen ilmestyneet varhaisimmat Ilipinarin yksihuoneiset talot 6200-55006200–5500 eaa oli tehty mutamöykyistä<!--slabs-->. Tämän jälkeen sinne tuli mutatiilisiä monihuoneisia kaksikerroksisia taloja, jollaisia oli Keski-Anatoliassa. Kotieläiminä pidettiin nautoja, sikoja, vuohia ja lampaita. Kulttuuria luonnehtivat miehiä ja naisia esittävät pienet saviveistokset, ja niinpä kulttuuri muistutti Hacilarin varhaista neoliittista<ref>Bellwood, sivu 71</ref>. Lännempänä Traakiassa keraaminen neoliittinen kulttuuri ilmestyi Hoca Cesmeen 6400 eaa. Siihen liittyivät kivivalliset pyöreät talot, puolustusmuurit, maalattu ja yksivärinen keramiikka sekä laajateräperinne, kulttuuri muistuttaa Keski-Turkin kulttuuria, ja ehkä myös Bulgarian Karanovi I:tä<ref name="Bellwood, sivu 72"/>.

Kreikkaan syntyneet varhaiset neoliittiset asutukset olivat Thessalian tulvatasangolla pieniä ja niitä oli melko tiheässä. Kylien väli oli 2,7 km, ja niiden ala 2,5 ha<ref name="Bellwood, sivu 72"/>. Balkanin maanviljelykulttuuri pohjautui maanviljelyyn ja kotieläimiin, metsästyksen merkitys oli vähäinen, kivityökalut eivät muistuttaneet alueen aiempia mesoliittisia. Kreikan varhaisneoliittinen perinne oli sama koko Kreikassa, ja muistutti Traakian Hoca Cesmeä, Proto-Seskloa, Starcevoa ja Karnovoa n. 6100 eaa. Alueellisia piirteitä ilmestyi vasta noin 5300 eaa<ref name="BELL73"/>.

Noin 10000 eaa. kukoisti [[Romania]]n itäosissa, [[Moldova]]ssa ja läntisimmässä Ukrainassa [[mesoliittinen]] [[Tardenoisin kulttuuri]]. Noin 7000-65007000–6500 eaa. tienoilla alueelle saapui maanviljely, joka alkoi syrjäyttää mesoliittistä kulttuuria, kyse oli joko Turkista tapahtuneesta kansainvaelluksesta, tai kulttuurivaikutteiden siirtymisestä. Väestö saapui joko Kreikan kautta, tai joidenkin mielestä suoraan Turkista<ref>Bellwood, s. 74.</ref>.

Noin 5800 eaa. [[Nea Nikomedia]]ssa Kreikassa tehtiin taloja mudalla tai savella vahvistetuista vitsaksista. Noin 5800/5700-55005700–5500 eaa. syntyi [[sydänsimpukkakeramiikka]]<re name="ALAIN"/> eli leimakeramiikka (Impresso, cardial), joka levisi Ranskan etelärannikolle.<ref>[http://pages.unibas.ch/arch/studium/vorlskripte/VL_Neol1_Tafeln_2006_Nov_21.pdf Neolithisierungs-Theorie] {{de}}</ref>

Maanviljelyä noin 5700-45005700–4500 Euroopaan levittäneen nauhakeramiikan on väitetty syntyneen Balkanin pohjoispuolella Starcevon kulttuurista. Joidenkin mukaan Starcevon kulttuuri tai tarkemmin Körösin kulttuuri<ref>Liz & Nick: [http://www.eliznik.org.uk/EastEurope/History/balkans-map/cultures.htm, Cultures evolution chart]</ref> olisi antanut vaikutteita Unkarin seudun paikallisille asukkaille. Unkarissa näkyy selvä raja syntyneen nauhakeramiikan ja Körösin kulttuurin välillä. Körösin kulttuuria oli Itä-Unkarissa<ref>[http://www.comp-archaeology.org/KorosAVKlbkScreen.gif Ceramic sites in Hungary]</ref>.

Kreikkaan vaelsi noin 4000 eaa. uusia asukkaita, jotka perustivat mm. [[Dimini]]n kylän. Myöhäisellä kuparikaudella noin 3500-30003500–3000 eaa. alueelle saapui idästä Ukrainan aroilta sotaisia, vaeltelevia heimoja, jotka olivat levittäytyneet laajalle itäiseen osaan noin 2500 eaa. pronssikauden alussa.