Ero sivun ”Jyväskylä” versioiden välillä

'''Jyväskylä''' on [[Suomi|Suomen]] [[Suomen kaupungit|kaupunki]] ja [[Suomen kunnat|kunta]] [[Päijänne|Päijänteen]] pohjoisrannalla [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]]. Jyväskylän [[väkiluku]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Jyväskylä}} }}<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|Jyväskylä}} }}&nbsp;km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|Jyväskylä}} }}&nbsp;km² on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|Jyväskylä }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|Jyväskylä}} round 2}} }}&nbsp;asukasta/km². Jyväskylä on Keski-Suomen maakuntakeskus, [[yliopisto]]kaupunki ja väkiluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja viidenneksi suurin [[kaupunkialue]].<ref name="taajamaluettelo 2011"/> Jyväskylä on merkittävä [[kasvukeskus]]. Se on noussut Suomen suurimpien kaupunkikeskusten joukkoon suhteellisen myöhään. Jyväskylän kantakaupunki sijaitsee enimmäkseen Päijänteen pohjoispäähän [[Äijälänsalmi|Äijälänsalmen]] kautta yhteydessä olevan [[Jyväsjärvi|Jyväsjärven]] sekä [[Palokkajärvi|Palokkajärven]] ja [[Tuomiojärvi (Jyväskylä)|Tuomiojärven]] välisellä [[kannas|kannaksella]], jonka läpi virtaa [[Tourujoki]] Palokkajärvestä Jyväsjärveen.

Jyväskylä on noussut suhteellisen myöhään Suomen suurimpien kaupunkikeskusten joukkoon. Jyväskylän lyseon kasvatti [[Alvar Aalto]] perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia. Jyväskylä pysyi melko hiljaisena koulukaupunkina 20. vuosisadan alkuvuosiin asti, mutta se alkoi vähitellen kasvaa ja teollistua. OY Wilh. Schauman AB:n ja puolustuslaitosten valmistuminen Jyväskylään teollistutti kaupunkia jo ennen toista maailmansotaa, mutta vasta sotien jälkeen alkoi kaupungin nopea kasvu eikä se enää ollut pelkästään Suomen Ateena. Jyväskylästä tuli yksi Suomen merkittävimmistä teollisuuskeskuksista. 40 vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin mittavia alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia asumalähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät uudisrakennusten tieltä. Tämä purkuvimma oli valtakunnallinen ilmiö, mutta Jyväskylässä se oli erityisen pahatuhoisa, ja sen syynä oli ainakin osittain tonttipulan vuoksitonttipula.<ref>Tommila, s. 579–595</ref>

Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, se oli [[Keski-Suomen lääni]]n pääkaupunki läänin olemassaolon ajan, vuosina [[1960]]–[[1997]]1960–1997.<ref>Tommila, s. 675–678</ref> Vuoden [[1997]] [[Lääniuudistus|lääniuudistuksessa]] Keski-Suomesta tuli yhdessä [[Turun ja Porin lääni|Turun ja Porin]] ja [[Vaasan lääni|Vaasan]] läänien sekä [[Hämeen lääni]]n pohjoisosien kanssa osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on [[Turku]]. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan kunnan osana ensin [[Hämeen lääni]]in aina vuoteen [[1775]] asti, jonka jälkeen se kuului [[Vaasan lääni]]in aina [[Keski-Suomen lääni]]n perustamiseen saakka.