Ero sivun ”Johan Axel Palmén” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
p kh
Rivi 3:
 
== Elämäkerta ==
Hänen vanhempansa olivat vapaaherra, lainopin professori, sijaiskansleri, senaatin oikeusosaston varapuheenjohtaja [[Johan Philip Palmén]] ja Johanna Charlotta Bonsdorff. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingfors Lyceumista 1864. Tohtoriksi Palmén väitteli 1875 aiheenaan lintujen [[muuttolintu|muutto]] ja muuttoreitit. Väitöskirjan nimi oli ''Om foglarnes flyttningsvägar''. Väitöskirja oli [[biologia]]n alalla Suomen ensimmäinen [[kehitysoppi]]in perustuva tutkimus. Opiskellessaan [[Heidelberg]]issä Palmén julkaisi väitöskirjastaan laajennetun saksankielisen painoksen vuonna 1876: ''Über die Zugstrassen der Vögel'' on tutkimusalansa perusteos ja klassikko. Vuosina 1875-18761875–1876 Palmén opiskeli Saksassa [[Heidelbergin yliopisto]]ssa. Palmén nimitettiin vuonna 1875 eläintieteen [[dosentti|dosentiksi]]. Viran edellisen haltijan [[Fredrik Mäklin]]in kuoltua hänet nimitettiin eläintieteen professoriksi vuonna 1884.
 
Palmén tutki muun muassa hyönteisanatomiaa ja [[linnut|lintujen]] muuttoa. Jäätyään eläkkeelle hän aloitti lintujen [[rengastus]]toiminnan [[Suomi|Suomessa]] 1913. Hän oli [[luonnonsuojelu]]toiminnan uranuurtaja ja aloittaja Suomessa: vuonna 1917 hän teki [[Suomen senaatti|senaatille]] ehdotuksen luonnonsuojelulain säätämiseksi Suomeen. Vuonna 1902 hän perusti omilla varoillaan [[Hankoniemi|Hankoniemen]] [[Tvärminnen eläintieteellinen asema|Tvärminneen biologisen tutkimusaseman]], jonka hän testamentissaan lahjoitti Helsingin yliopistolle samoin kuin suuren osan omaisuudestaan. Palmén pysyi poikamiehenä koko elämänsä. Häntä seurasi professorin virassa [[Enzio Reuter]].