Ero sivun ”Kalkoliittinen kausi” versioiden välillä

'''Kalkoliittinen kausi''' eli '''kuparikausi''' oli [[esihistoria]]llinen ajanjakso noin 5000–33005 000–3 300 eaa., jolloin osattiin sulattaa [[kupari]]a. Kupari oli yhä harvinaista, ja yleensä [[työkalu]]t tehtiin kivestä. Ennen kuparikautta luonnonkuparia osattiin [[Taonta|takoa]] ehkä 85008 500 eaa. Taotun kuparin kautta pidetään joskus kuparikautena, joskus [[Kivikausi|kivikautena]].

Kuparin lisäksi saatettiin tuntea muitakin metalleja, esimerkiksi [[lyijy]]. Kuparin lisäksi tunnettiin saviastiat ja [[maanviljely]]. [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] kehitys kohti [[sivilisaatio]]ta tapahtui kalkoliittisella kaudella. Kuparin tärkeimpiä kehitysalueita olivat Lähi-idässä vuoristoiset [[Turkki]], [[Iran]] ja [[Turkestan]]. [[Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit|Etelä-]] ja [[Mesoamerikan intiaanikulttuurit|Väli-Amerikan intiaanit]] elivät eurooppalaisten saapuessa kuparikautta. Euroopassa ei monilla alueilla varsinaista kuparikautta ollut lainkaan. [[Indoeurooppalaiset]] lienevät levittäytyneet laajalle alueelle Euroopassa jo kuparikaudella<ref>http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/zzz.htm, CARTES DE L'EUROPE AU CHALCOLITHIQUE :</ref>. [[Vasarakirveskulttuuri]]n kirveet olivat kuparikirveiden jäljitelmiä. Muottiin kuparia alettiin [[Valaminen|valaa]] vasta 3200–30003&nbsp;200–3&nbsp;000 eaa., suurten sivilisaatioiden synnyn aikoihin.

Kuparikausi, kivi-kuparikausi tai kalkoliittinen kausi (khalkoliittinen kausi, [[Kreikan kieli|kreikan]] sanoista χαλκος ''chalcos'' ’kupari’ ja λίθος ''lithos'' ’kivi’) oli noin 50005&nbsp;000/4500–35004&nbsp;500–3&nbsp;500 eaa., jos ei lasketa mukaan varhaisinta kylmänä taottua luonnonkuparia, jota osattiin käsitellä ehkä jo 80008&nbsp;000 eaa. (haarukassa 9500–60009&nbsp;500–6&nbsp;000 eaa.).

Lähi-idässä käytettiin laajalla alueella kuparimineraali [[malakiitti]]a väriaineena ja koriste-esineiden tekoon jo [[Natuf-kausi|Natuf-kaudella]]. Etelä-[[Levantti|Levantista]] on löydetty malakiittihelmiä ajalta noin 1000010&nbsp;000 eaa. Kupari otettiin käyttöön varhaisissa kylissä, joissa asuttiin neliömäisissä taloissa, kasvatettiin karjaa ja viljeltiin maata. Luonnosta löytyvää kuparia alettiin löytöjen mukaan takoa noin 85008&nbsp;500-75007&nbsp;500 eaa. monessa paikassa Kaakkois-Turkissa Syyrian rajalla, esimerkiksi [[Cayonu]]ssa, [[Asikli Hyuk]]issa. Cayonusta on löydetty varhaisia neuloja, naskeleita, koukkuja ja niin edelleen. Muuten monet varhaiset kupariesineet ovat helmiä. Jo Cayonussa osattiin kuparia hieman kuumentaa ennen muokkausta, muttei sulattaa. Mutta taottu kupari yleistyi vasta noin 60006&nbsp;000 eaa. Keramiikan keksiminen synnytti savenpolttouunit. Ehkä tämän takia kuparia alettiin sulattaa noin 50005&nbsp;000 eaa. Varhaista kuparin sulatusta tapahtui [[Mersin]]issä. Kuparinkäsittelytaito näyttää levinneen Turkista laajalle Iraniin ja Etelä-Palestiinaan. Se levisi varhain myös Balkanille Romaniaan asti. Kuparin käsittelytaitoa levitti jokin kansa, jonka eräs isälinjan [[haplotyyppi|Y-haplotyyppi]] oli J2. Lähi-idässä kuparin sulatuskaudella noin 5000-35005&nbsp;000–3&nbsp;500 eaa. tapahtui kehitystä kohti sivilisaatiota: syntyi tuhansien asukkaiden kasteluviljelyllä, karjanhoidolla ja kalastuksella eläviä väestökeskuksia, joiden keskus oli temppeli. [[Yhteiskuntaluokka|Yhteiskuntaluokat]] alkoivat syntyä. Noin 3700-30003&nbsp;700–3&nbsp;000 eaa. alettiin kupariin sekoittaa arseenia ja myöhemmin tinaa, jolloin pronssikausi alkoi.

Kupari levisi Balkanilla laajalle vuoteen 50005&nbsp;000 eaa. mennessä luultavasti Turkista. Toisaalla kupari levisi merenkulkijoiden mukana Espanjan seuduille. Balkanin tunnettuja kuparikautisia kulttuureja olivat [[Vinčan kulttuuri]] ja [[Tripoljen kulttuuri]]. Nämä loivat suuria kaupunkimaisia kyliä. Espanjassa oli kuparikautinen [[Los Millaresin kulttuuri]]. [[Nauhakeraaminen kulttuuri|Nauhakeraaminen perinne]] levitti kuparia Eurooppaan. Alppien jäätiköiltä löydetty [[Ötzi]] eli 33003&nbsp;300 eaa. kuparikautta.

Noin 35003&nbsp;500 eaa. alkaen Balkanin kuparikautiset kulttuurit tuhoutuivat.

Varhaisia taottuja kuparihelmiä oli [[Mehrgarh]]issa sen I-vaiheessa joskus 7000-55007&nbsp;000–5&nbsp;500 eaa. Kuparin sulatus levisi Pakistaniin syntyvän induskulttuurin alueelle noin 45004&nbsp;500 eaa. ilmeisesti sitä levittäneen väestön mukana. 5. vuosituhannen Kiinassa tunnettiin kupari, mutta harvinaisena. Kuparin sulatus alkoi noin 30003&nbsp;000 eaa., ja pian myös pronssi ilmestyi alueelle. Varhaista kuparia oli mm. Jiangzhain ja Hongshanin kulttuureissa. Kuparin käytön leviäminen Kaakkois-Aasiassa oli muottivalua 4500-40004&nbsp;500–4&nbsp;000 eaa. Siellä on myös merkkejä maanviljelyn hyvin varhaisesta kehityksestä.

[[Suuret järvet|Suurten järvien]] alueella alettiin käyttää kuparia noin 50005&nbsp;000 eaa., jolloin syntyi niin sanottu vanha kuparikulttuuri. Etelä-Amerikassa omaksuttiin kulta noin 20002&nbsp;000 eaa. ja kupari noin 1400–11001&nbsp;400–1&nbsp;100 eaa. Mesoamerikassa kupari ilmaantui joskus 600–880 jaa.