Wikipedia

Ero sivun ”Neoliittinen kausi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
p kh
Rivi 52:
{{Pääartikkeli|[[Neoliittinen Lähi-itä]]}}
 
[[Jääkausi|Jääkaudella]] Lähi-idässäkin vallitsi [[myöhäispaleoliittinen|suurriistan metsästyskulttuuri]] niillä alueilla, jotka eivät olleet liian kuivia asumiseen. Jo tällä metsästyskaudelle kerättiin ja syötiin villien kasvien jyviä, nykytiedon mukaan jo noin 21&nbsp;000 eaa.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/3826731.stm Arming origins gain 10&nbsp;000 years, BBC News Science/Nature], Last Updated: 23.6.2004</ref>. Jääkauden lähestyessä loppuaan Lähi-idän ilmastossa tapahtui muutoksia, joiden seurauksena monet aikaisemmat metsät ja arot kuivuivat. Niinpä suurriista hävisi laajoilta alueilta, ja ihmiset alkoivat [[epipaleoliittinen Lähi-itä|epipaleoliittisella]] ajalla metsästää enemmän pientä riistaa, mm. gaselleja ja kerätä etanoita. Luonnonvaraista [[emmervehnä]]ä kerättiin piikivisirpeillä [[Kebaran kulttuuri|jo noin 18&nbsp;000-13000–13&nbsp;000 eaa.]] Riistan määrä kasvoi taas ilmaston kostuttua aivan jääkauden lopussa, mutta pian ilmasto kuivui taas pariksi tuhanneksi vuodeksi. Tällöin Levantissa syntyi ainakin puoliksi liikkuvaa metsästykseen ja keräilyyn perustuvaa [[mesoliittista]] elämäntapaa, ja [[Natufin kulttuuri|ihmiset rakensivat pyöreäpohjaisia taloja]]. Maata alettiin viljellä nykykäsityksen mukaan ensiksi Lähi-idän vuoriston ja aron rajalla. Tämä hedelmällinen puolikuu ulottuu Levantista [[Turkki|Turkin]] eteläosan kautta Etelä-[[Iran]]iin ja Zagrosvuorista pohjoiseen ja itään. Tällä maatalouden syntyalueella ja varhaisella leviämisalueella kasvaa villiä [[emmervehnä]]ä ja elää villejä lampaita.
 
On kiistelty siitä, miksi ja millä tavoin viljely alkoi Lähi-idässä. Joidenkin mukaan viljely olisi alkanut siten että ilmaston kuivuttua ihmiset muuttivat jokien ja lähteiden lähelle, joissa heidän olisi hengissä pysyäkseen ollut pakko muiden elinkeinojen lisäksi alkaa viljellä maata. Tätä keidasteoriaa kannatettiin 1900-luvun alussa, ja monet uudet löydöt tukevat sitä, mm. se, että esihistoriallinen Jeriko sijaitsi joen laskuviuhkan lähellä. Toisten mukaan maanviljely alkoi sadeviljelynä niillä alueilla, jossa satoi tarpeeksi viljakasveille. Maanviljelyyn olisi saattanut ajaa muun muassa väestönkasvu, joka johti riistan loppumiseen. Ensimmäiset merkit viljan viljelystä ovat noin vuosien 13&nbsp;500–8&nbsp;500 eaa. tienoilta Levantista tai Kaakkois-Turkista. Noin 9&nbsp;000–8&nbsp;000 eaa. joissain paikoissa [[Levantti|Levantissa]] Syyriassa, Libanonissa, Israelissa ja Jordaniassa luultavasti viljeltiin maata.<ref>http://proteus.brown.edu/mesopotamianarchaeology/245</ref>
Rivi 64:
Maanviljely ja karjanhoito tulivat Intiaan noin 7&nbsp;000 eaa. lännestä, luultavasti sieltä muuttaneen kansan mukana.
 
Varhainen neoliittinen perinne levisi etelässä ainakin [[Vindhya]]-vuorille asti. Viljeltiin vehnää. Noin 6&nbsp;000 eaa. tulivat saviastiat. Tunnettuja varhaisia lännen löytöpaikkoja ovat Pakistanin [[Mehrgarh]] ja Intian [[Bhirrana]]. Kuparin sulatus alkoi noin 4&nbsp;800 eaa. Monesti kuparikausikin katsotaan neoliittiseksi. Pikkukylistä kasvoi paikoin suuria linnoitettuja keskuksia vuoteen 3&nbsp;000 eaa mennessä. Idempänä riisi levisi Intiaan välillä 5&nbsp;500–4&nbsp;500 eaa. Itäiseen kulttuuriin liittyi muun muassa [[nuorapainannekeramiikka|nuorapainannekeramiikkaa]] ja mikroliittityökaluja. Etelä-Intiassa saatettiin viljellä jo noijn 3&nbsp;000 eaa<ref>[http://www.homepages.ucl.ac.uk/~tcrndfu/web_project/abot.html The Archaeobotany of South India and Agricultural Origins]. The South Deccan Prehistory Project. Viitattu 1.2.2019.</ref>. Yhä laajemmalle viljely levisi noin 1&nbsp;900-1900–1&nbsp;400 eaa.<ref>[https://www.researchgate.net/publication/234128675_First_Farmers_in_South_India_The_Role_of_Internal_Processes_and_External_Influences_in_the_Emergence_and_Transformation_of_South_India's_Earliest_Settled_Societies First Farmers in South India: The Role of Internal Processes and External Influences in the Emergence and Transformation of South India's Earliest Settled Societies]. Boivin & Fuller, Dorian & Korisettar, Ravi & Petraglia, Michael. (2008). Pragdhara. Sivut 18, 179–200 {{selvennä|Oliko nämä sivunnumeroita vai mitä?}}</ref>
Tällä alueella viljeltiin paljon hirssiä. Punamusta kuparikivikauden keramiikka levisi Etelä-Intiaan<ref><A History of Ancient and Early Medieval India: From the Stone Age to the 12th Century, Upinder Singh,Pearson Education India, 2008, ISBN 8131716775, ISBN 9788131716779, s 236- </ref>. Neoliittikausi päättyi Pohjois-Intiassa paikoin jo 3&nbsp;000 eaa. pronssikauteen, viimeistään noin 1&nbsp;400 eaa. rautakauteen.
 
Rivi 72:
=== Neoliittinen Kiina ===
 
Kiinassa joko viljeltiin tai kerättiin riisiä 9&nbsp;500 eaa. Jangtsejoen keskijuoksulla<ref>[https://archive.archaeology.org/online/news/rice.html Rice]. Archive.archaeology.org</ref>. [[Pengtoushan]]issa Etelä-Kiinan sisämaassa viljeltiin domestikoitua riisiä noin 8&nbsp;200-7200–7&nbsp;800 eaa. Riisinviljely alkoi luultavasti Etelä-Kiinasta noin 11&nbsp;500-6500–6&nbsp;200 eaa.<ref> Molina, J. et al (2011). "Molecular evidence for a single evolutionary origin of domesticated rice". Proceedings of the National Academy of Sciences. 108 (20): 8351. doi:10.1073/pnas.1104686108. PMC 3101000 Freely accessible. PMID 21536870.{{lähde tarkemmin|sivunnumero}}</ref><ref>[https://www.thoughtco.com/origins-history-of-rice-in-china-170639 The Origins and History of Rice in China and Beyond]. Thoughtco.</ref><ref>[http://www.bbc.com/news/science-environment-13266431 Rice traced to single domestication event in China]. BBC</ref><ref>[https://phys.org/news/2017-05-domesticated-rice-dated-years-china.html Domesticated rice dated back 9&nbsp;400 years in China]. Phys.org</ref>. Riisinviljely yleistyi voimakkaasti Kiinassa noin 6&nbsp;000–3&nbsp;000 eaa.
 
Ehkä jo aiemmin, noin 8&nbsp;500 eaa., oli Pohjois-Kiinaan lännestä tei etelästä levinnyt maatalous ja karjanhoito. Noin 7&nbsp;000 eaa. vallinneessa tyypillisessä varhaisneoliittisessa [[Peiligangin kulttuuri|Peilingangin kulttuurissa]] Keltaisenjoen laaksossa viljeltiin hirssiä, pidettiin sikoja kotieläimiä, kalastettiin, metsästettiin peuraa ja asuttiin kylissä. Talot olivat pyöreitä ja neliömäisiä, puoliksi maanalaisia, lattiat laastattu. Talojen tai majojen seinät oli luultavasti tehty oksista ja mudasta<ref>[http://www.indiana.edu/~g380/3.7-Neolithic-2010.pdf Neolithic China: Before The Shang Dynasty]. Indiana€du. PDF</ref>. Työkalut olivat kiveä, luuta ja puuta. Saviastiat olivat karkeatekoisia. Hautauksista päätellen yhteiskunta oli tasa-arvoinen.
Rivi 80:
Yangshaon savenvalajat tuottivat taitavasti maalattua keramiikkaa. Yangshaon haudoissa oli eroja saviastioiden määrässä, mikä kieli huomattavista varallisuuseroista. Yangshaon kulttuuri eli hirssin viljelyllä. Yangshaon kaudella ihmiset hoitivat ensi kertaa silkkitoukkia, ja tekivät hampusta vaatteita. Sikojen rinnalle olivat kotieläimiksi tulleet myös nauta, lammas ja vuohi. Metsästys oli yhä tärkeä elinkeino. Yangshaon loppuvaiheesta noin 3&nbsp;000 eaa. on löydetty Kiinan historian ensimmäinen metalliesine, joka on pronssiveitsi.
 
Noin 3&nbsp;500-3500–3&nbsp;000 eaa. Shangondin niemimaalla kehittyi Longshan-kulttuuri, jota luonnehtivat muurien ympäröimät linnoitetut kylät. Kulttuuri levittäytyi asteittain Keltaisen joen laaksoon Yangshaon paikalle. Leviäminen pohjautui ainakin osin sotaretkiin. Jotkut Longshanin asutuskeskukset olivat suuria, kooltaan 200-400 hehtaaria. Longshanin perinteen mustat ohutseinäiset saviastiat olivat erittäin taitavasti dreijalla tehtyjä. Oraakkeliluut ilmestyivät. Kiinan myöhempi kulttuuri pohjautui pitkälle Longshan-kulttuuriin suunnilleen samaan aikaan Jangtsen alajuoksulla vallinneeseen Liangtsun kulttuuriin. Liangzun kulttuuria luonnehti jade ja luiden kasaaminen hautoihin.
 
===Neoliittisen vallankumouksen arviointia===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Neoliittinen_kausi”