Ero sivun ”Emil Stjernvall-Walleen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Elämänvaiheet: - kh, selv. |
→Ministerivaltiosihteerinä: - tarkemmin tuosta |
||
Rivi 23:
Stjernvall-Walleenin terveys horjui jo Armfeltin eläessä, mutta tämän kuoltua hänet kuitenkin nimitettiin vielä 69-vuotiaana ministerivaltiosihteeriksi.<ref name="KB" /> Hän oli Armfeltin tavoin keisarin henkilökohtaisena suosikkina vaikutusvaltaisempi kuin samaan aikaan Suomen kenraalikuvernöörinä toiminut [[Nikolai Adlerberg]]. Stjernvall-Walleenin läpiviemiä hankkeita olivat muun muassa [[Suomen asevelvollinen sotaväki|Suomen asevelvollisen sotaväen]] perustaminen ja asettaminen Venäjän sotilaspiirijärjestelmän ulkopuolelle sekä Suomen markan sitominen [[kultakanta]]an vuonna 1878. Kummassakin tapauksessa Aleksanteri II pyörsi lopulta aiemman vastustavan kantansa. Vuoden 1878 asevelvollisuuslain kohdalla taipumaan joutui myös Venäjän sotaministeri [[Dmitri Miljutin]], joka myöhemmin (perusteettomasti) väitti Stjernvall-Walleenin juonitelleen asiassa petollisesti. Stjernvall-Walleenin sairastelun vuoksi asevelvollisuuslain lopullisen esittelyn keisarille hoiti itse asiassa hänen apulaisensa [[Casimir Palmroth]].<ref name="jussila" />
Ministerivaltiosihteerin virkaan oli aiemmin kuulunut myös Helsingin yliopiston kanslerin esittelijän tehtävä, mutta vuosina 1875–1881 se oli poikkeuksellisesti annettu [[Bernhard Indrenius|Bernhard Indreniukselle]]. Aleksanteri II:n kuoltua ja [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III:n]] noustua valtaistuimelle vuonna 1881 Stjernvall-Walleen oli muutaman kuukauden ajan
Stjernvall-Walleenin jälkeenjääneitä papereita julkaistiin kokoelmana vuonna 1902.<ref>{{UVF|StjernvallWalleenEmil Stjernvall-Walleen, Emil}}</ref>
| |||