Versio 22. toukokuuta 2019 kello 12.02 muokkaa Hydrogaerym (keskustelu \| muokkaukset) 6 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta ← Vanhempi muutos		Versio 23. kesäkuuta 2019 kello 05.22 muokkaa kumoa Putsari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 30 844 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 15: '''Vesi''' ([[vety\|H]]<sub>2</sub>[[happi\|O]], joskus myös ''divetymonoksidi'' tai ''divetyoksidi'') on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä [[vety\|vedyn]] ja [[happi\|hapen]] muodostama [[kemiallinen yhdiste]]. Vesimolekyyli on siis vedyn palamistuote -– vedyn ja hapen yhdiste. Kaikki [[maapallo]]n vety ja vesi (jäänä) on peräisin joko [[planeetta\|planeetan]] aikanaan muodostaneista asteroideista tai planeettaan vuosimiljardien aikana törmänneistä [[asteroidi\|asteroideista]] ja [[komeetta\|komeetoista]].{{Lähde\|Oho. Lähde on unohtunut.\|1. toukokuuta 2019\|vuosi=2019}} Rivi 57: {{Pääartikkeli\|[[Vesivarat\|Maailman vesivarat]]}} Nimenomaan ''makea vesi'' eli [[suola]]a sisältämätön vesi on elämän elinehto. Maapallon vesivaroista 97 prosenttia on suolaista merivettä. Jäljelle jäävää kolmea prosenttia edustavasta makeasta vedestä puolestaan suurin osa on vaikeasti käytettävissä jäätiköissä (77  %) tai maa- ja kallioperässä (22  %). Vain noin 1  % maailman makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä järvissä, joissa ja tekoaltaissa: se tarkoittaa minimaalista 0,036 prosentin osuutta maapallon kaikesta vedestä. Vain 0,001  % vedestämme leijuu vesihöyrynä pilvissä. Teollisuusmaiden kotitalouksissa vettä käytetään keskimäärin 250 litraa/henkilö/päivä, kun taas teollisuudessa vettä käytetään keskimäärin 1500 litraa/henkilö/päivä. Kuivilla ja kuumilla alueilla vettä käytetään maanviljelyyn päivässä useita tuhansia litroja per henkilö.<ref>Vallentyne, J. R. 1972. Freshwater supplies and pollution: Effects of the demophoric explosion on the water and man. Teoksessa: Polunin, N. toim., The Environmental Future. MacMillan Press. London. Sivut 181-211.</ref> Keskimäärin 74  % vesivaroista käytetään kasteluun – kehitysmaissa kastelun osuus saattaa olla kuitenkin jopa noin 90 % vedenkäytöstä. Vesivoiman tuotanto nielee maailmassa 18 % ja kotitalouskäyttö 8  % varannoista.<ref>Metro (Reuters) 31.10.2006, s. 1</ref> Suomessa on erittäin paljon järviä, joten juomakelpoista vettä käytetään moniin muihinkin tarkoituksiin. Suomessa on myös poikkeuksellisen paljon luonnonvaraisia lähteitä, joita voidaan hyödyntää myös juomavetenä<ref>[http://www.loydalahde.com/] Löydä Lähde -sivusto</ref>.

Ero sivun ”Vesi” versioiden välillä