Ero sivun ”Kuulantyöntö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nyt se on runkkareille suvaittua! Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Käyttäjän 85.76.162.146 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon. |
||
Rivi 9:
| OEnaiset = {{nowrap|{{lippukuvake|GDR}}}} [[Ilona Slupianek]]<br/>22,41 m (1980)
}}
[[Kuva:Remigius Machura senior CZ championships in athletics Kladno 2005.jpg|250px|thumb|[[Remigius Machura]]
'''
==
Kilpailijat tekevät työntönsä ringistä, joka on halkaisijaltaan 2,135 [[metri]]ä (7 jalkaa). Kuula täytyy asettaa kaulan ja hartian väliin, ja työntökäsi on oikaistava suoraksi työntöhetkellä. Suorituksen jälkeen kuulantyöntäjän täytyy poistua ringistä työntöreunan vastakkaiselta puolelta. Työnnön pituus mitataan ringin etuosasta kuulan laskeutumispaikkaan.
Rivi 18:
Kilpailuissa kahdeksalla parhaalla kilpailijalla on kuusi työntöä. Kaikkien työntöjen jälkeen kilpailija, joka on suorittanut pisimmän sääntöjen mukaisen työnnön, julistetaan voittajaksi. Miesten käyttämä kuula painaa 7,26 kg (~16 paunaa) ja naisten 4 kg. Kuulantyönnössä jalka saa nousta valkoista levyä vasten.
==
Kuulantyönnössä käytetään kahta erilaista työntötekniikkaa. Perinteisessä liukusiirto- eli pakitustekniikassa aloitusasento on selkä työntösuuntaa kohti. Tästä asennosta lähdetään pakittamaan taaksepäin vartalo hallitusti kasassa pitäen tarkoituksena saavuttaa optimaalinen työntöasento. Pakitustekniikasta on myös variaatio, jossa aloitetaan työntökäden vastaisella jalalla ja vaihdetaan jalkaa työnnön aikana. Tätä tekniikkaa käyttävät pääasiassa 7-ottelijat. Myös pyörähdystekniikassa, joka muistuttaa hieman [[kiekonheitto|kiekonheittäjien]] käyttämää tekniikkaa, lähdetään liikkeelle selkä työntösuuntaa kohti.
Vaikka nämä kaksi työntötekniikkaa ovat aivan erilaisia, yhteistä niille on se, että kumpikin päätyy lopulta samantapaiseen työntöasentoon. Vauhdinoton perusajatuksena onkin saada kuulalle mahdollisimman suuri lähtönopeus. Pyörähdystekniikka on nykyään huipputyöntäjien keskuudessa yleisempi, mutta helpompana tekniikkana pakitus on suosittu etenkin aloittelijoiden keskuudessa. Pakitustekniikka on myös erityisesti moniottelijoiden suosiossa, sillä se säästää enemmän jalkoja kuin pyörähdys.
== Kuulantyöntö arvokilpailuissa ==
{{pääartikkeli|[[Kuulantyöntö olympialaisissa]]|[[Kuulantyöntö yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa]]}}
Kuulantyöntö on kuulunut [[olympialaiset|olympialaisten]] lajivalikoimaan [[Kesäolympialaiset 1896|ensimmäisistä nykyaikaisista olympialaisista]] lähtien. Naisten kuulantyöntö tuli olympialaisten ohjelmaan vuonna [[Kesäolympialaiset 1948|1948]]. Parhaiten arvokisojen kuulantyönnössä ovat menestyneet miesten kuulantyönnössä yhdysvaltalaiset ja naisten kuulantyönnössä neuvostoliittolaiset<ref name=sr/><ref name=srw/><ref name=olympics/><ref name=olympicsw/><ref name=butler/>
==
===Ulkoradat===
{| class="wikitable"
Rivi 47:
|}
==Suomen
{| class="wikitable"
Rivi 56:
|}
== Tunnettuja suomalaisia
* [[Timo Aaltonen]], sisäratojen Euroopan mestari 2000.
* [[Sulo Bärlund]], viimeisin olympiamitalisti ennen Arsi Harjua (hopeaa Berliinissä 1936).
| |||