Ero sivun ”Saksa” versioiden välillä

Saksaa halkovat Euroopan suurimmat joet: [[Rein]] ja [[Elbe]], jotka laskevat Pohjanmereen (Rein [[Alankomaat|Hollannin]] ja Elbe Pohjois-Saksan alankojen kautta<ref name="CIA">{{CIA Factbook|gm|Germany}}</ref>), sekä [[Tonava]], joka saa alkunsa Schwarzwaldin vuoristosta, virtaa itään ja laskee [[Mustameri|Mustaanmereen]].<ref>[http://countrystudies.us/germany/79.htm Drainage] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref> Saksassa on myös järviä, suurimpana niistä Reinin suvannon [[Bodenjärvi]] sekä järvialueita, joista laajimmat, [[jääkausi|jääkauden]] muovaamat [[Mecklenburg]]in ja [[Pommeri]]n järvialueet sijaitsevat maan koillisosassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.haveltourist.de/index.php?id=9&L=1 | Nimeke =Holiday in the Mecklenburg Lake District | Julkaisija =Havel Tourist | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.12.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.your-visit-to-germany.com/2010/07/mecklenburg-lakesmecklenburgische-seenplatte/ | Nimeke =Mecklenburg Lakes/Mecklenburgische Seenplatte | Julkaisu =Visit Germany | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.12.2011}}</ref>

 

 

=== Ilmasto ===

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, jota myöhemmin on kutsuttu myös ”ensimmäiseksi valtakunnaksi”, hajosi lopullisesti [[Napoleon I|Napoleonin]] aikana vuonna 1806, jolloin sen keisari luopui Saksan keisarin asemasta, mutta pysyi Itävallan keisarina. Vuonna 1815 [[Wienin kongressi]]n jälkeen perustettiin [[Saksan liitto]], johon kuului joukko ruhtinaskuntia Itävallan ja [[Preussi]]n johtamina. [[Preussin–Itävallan sota|Preussin ja Itävallan välisen sodan]] 1866 jälkeen perustettiin Preussin johdolla [[Pohjois-Saksan liitto]] (saks. Norddeutscher Bund), jonka kansleriksi 1867 nimitettiin [[Otto von Bismarck]]. Saksan yhdistyminen alkoi.<ref name="Bismarck and Unification">[http://countrystudies.us/germany/27.htm Bismarck and Unification] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref>

 

 

[[Tiedosto:Defendants in the dock at the Nuremberg Trials.jpg|thumb|Kuva [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin oikeudenkäynneistä]]; eturivissä vasemmalta [[Hermann Göring]], [[Rudolf Hess]], [[Joachim von Ribbentrop]] ja [[Wilhelm Keitel]].]]

Maatalous tuottaa 0,9&nbsp;% Saksan bruttokansantuotteesta ja työllistää 2,4&nbsp;% työvoimasta. Sen tuotteita ovat perunat, vehnä, ohra, sokerijuurikas, hedelmät, kaalit, nautakarja, siat ja siipikarja.<ref name="CIA"/>

 

 

Saksan vaihtotase on vahvasti ylijäämäinen. 2020-luvun taitteessa ylijäämä on noin seitsemän prosenttia bruttokansantuotteesta.<ref name="ImfSaksa"/> Saksassa on yksi prosentti maailman työvoimasta, mutta maailman viennistä Saksan osuus on 10 prosenttia.<ref>https://www.youtube.com/watch?v=Uad1Ma5DSMA</ref>

[[Heidelbergin yliopisto]] on perustettu 1386. Se on Saksan vanhin yliopisto ja yksi Euroopan vanhimmista. Maan opiskelijamäärältään suurin yliopisto on [[Hagenin etäyliopisto]]. Saksassa toimii yhteensä 376 korkeakoulua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.discover-germany.diplo.de/__Zentrale_20Komponenten/Ganze__Seiten/en/Bildung/Studienlandschaft,SpCtx=2501262.html | Nimeke =Facts about the German higher education system | Viitattu =18.9.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>

 

* Muita luonnontieteilijöitä: [[Max Born|Born]], [[Carl Bosch|Bosch]], [[Robert Bunsen|Bunsen]], [[Gerhard Ertl|Ertl]], [[Gabriel Fahrenheit|Fahrenheit]], [[Carl Friedrich Gauss|Gauss]], [[Heinrich Rudolf Hertz|Hertz]], [[David Hilbert|Hilbert]], [[Alexander von Humboldt|von Humboldt]], [[Johannes Kepler|Kepler]], [[Georg Simon Ohm|Ohm]], [[Wilhelm Röntgen|Röntgen]].

 

Saksassa on pieni tanskalainen vähemmistö, 21&nbsp;000 henkeä vuonna 2000, [[Schleswig-Holstein|Schleswigissä]] lähellä Tanskan rajaa, ja pieni [[sorbi]]n kieltä puhuva vähemmistö, 25&nbsp;000 henkeä vuonna 1995, [[Saksi (osavaltio)|Saksissa]] ja [[Brandenburg]]issa. [[Friisin kieli|Friisin kieltä]] puhuu 12&nbsp;000. [[Alasaksa]] on myös käytössä Pohjois-Saksan maaseudulla. Baijerin seudulla on baijerin kieltä tai murretta puhuvia kuusi miljoonaa (2005) ja swaabin puhujia noin 820&nbsp;000 (2006).<ref>[http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=Germany Languages of Germany] Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. Dallas, Tex.: SIL International.2009 {{en}}</ref> Vähemmistökielet ovat [[Euroopan neuvosto]]n suojelemia.

 

 

Saksalaisista uskontokuntiin kuulumattomia on 37,0 prosenttia väestöstä. [[katolisuus|Katolisia]] on 28,2 prosenttia ja [[Protestantismi|protestantteja]] on 26,0 prosenttia väestöstä. Muslimeja on 5,0 prosenttia ja muita uskontoja 3,9 prosenttia väestöstä.<ref>[https://fowid.de/meldung/religionszugehoerigkeiten-deutschland-2017 Religionszugehörigkeiten in Deutschland 2017] Forschungsgruppe Weltanschauungen in Deutschland</ref> Maahanmuutosta johtuen Saksan juutalaisväestö on nykyisin maailman nopeimmin kasvava.<ref>[http://web.archive.org/web/20060517232139/http://www.germany.info/relaunch/info/publications/infocus/JewishLife/generalfigures.htm www.germany.info]</ref>

 

{{Pääartikkeli|[[Saksankielinen kirjallisuus]]}}

 

=== Teatteri ===

Barokin jättiläinen oli saksalainen [[Johann Sebastian Bach|Bach]]. Omana aikanaan Bachia suositumpia olivat kuitenkin maanmiehet [[Georg Friedrich Händel|Händel]] ja [[Georg Philipp Telemann|Telemann]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://baroque.org/baroque/composers.shtml | Nimeke = Major Baroque Composers | Julkaisija = Music of the Baroque| Kieli = {{en}} | Viitattu = 22.12.2011}}</ref> Klassismin ja romantiikan vaihteen nero oli [[Ludwig van Beethoven|Beethoven]], joka luetaan Bachin ja itävaltalaisen Mozartin ohella usein kolmen suurimman säveltäjän joukkoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nytimes.com/2011/01/23/arts/music/23composers.html?pagewanted=all | Nimeke =The Greatest | Julkaisija = NY Times | Kieli ={{en}} | Viitattu = 22.12.2011}}</ref> Ystävykset [[Robert Schumann|Schumann]] ja [[Felix Mendelssohn Bartholdy|Mendelssohn]] olivat täysromantiikan suurimpia nimiä. Myöhemmän romantiikan konservatiivisempaa siipeä edusti [[Johannes Brahms|Brahms]], josta Schumann oli povannut uutta Beethovenia. Romantiikan suurin saksalainen oopperasäveltäjä oli uudistushenkinen [[Richard Wagner|Wagner]], jonka jalanjäljissä kulki myöhäisromantiikan suurmies, oopperoistaan ja sävelrunoistaan tunnettu [[Richard Strauss]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ipl.org/div/mushist/rom/ | Nimeke = The Romantic Era | Julkaisu = Music History 102: a Guide to Western Composers and their music | Viitattu = 22.12.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://classical.net/music/comp.lst/straussr.php | Nimeke = Richard Strauss | Julkaisija = Classical.net | Viitattu = 22.12.2011}}</ref> Sotien välisenä aikana maan vaikutusvaltaisin säveltäjä oli [[Paul Hindemith]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pianostreet.com/hindemith-sheet-music/ | Nimeke = Hindemith Sheet Music | Julkaisija = Piano Street | Viitattu = 22.12.2011}}</ref> Nykymusiikin vahvoista saksalaisnimistä suurimpana on pidetty [[Karlheinz Stockhausen]]ia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.usatoday.com/news/world/2007-12-07-3997930945_x.htm | Nimeke = Composer Karlheinz Stockhausen is dead | Julkaisija = USa Today | Viitattu = 22.12.2011}}</ref>

 

 

Suosittua maassa on myös saksankielinen schlagermusiikki, joka vastaa Suomen [[iskelmämusiikki]]a.<ref>[http://www.guardian.co.uk/music/musicblog/2011/mar/15/schlager-germany-biggest-pop-stars Schlager louts: meet Germany's biggest pop stars] Guardian 15.3.2011</ref><ref>Petri Kaivanto: [http://pomus.net/kehityslinjat/suomalaineniskelma Suomalainen Iskelmä] POMUS</ref>

[[Saksalainen keittiö]] kattaa joukon paikallisia ja alueellisia erikoisuuksia, mutta myös koko saksankieliselle alueelle tyypillisiä yhteisiä piirteitä on. Leipä on sekä aamiaisen että illallisen perusta: aamulla syödään usein sämpylöitä, iltapalaksi leipää, makkaraa, leikkeleitä, juustoa ja kenties salaattia tai muuta vihanneslisuketta. Päivän lämmin pääateria on edelleen lounas, vaikka työelämä on muuttamassa monien ruokailurytmiä. Yleisin liha on sikaa, mutta myös makkaraa syödään paljon. Peruna on ollut tärkeä osa saksalaista ruokavaliota 1600-luvulta asti.<ref name="EC">[http://www.everyculture.com/Ge-It/Germany.html Germany] Countries and their cultures</ref>

 

 

Unescon [[Maailmanperintöluettelo]]ssa on Saksasta yli kolmekymmentä kohdetta. Suurin osa niistä on kulttuurikohteita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://whc.unesco.org/en/statesparties/de | Nimeke=Properties inscribed on the World Heritage List | Julkaisija=Unesco | Kieli= {{en}} | Viitattu=15.4.2010}}</ref>