Ero sivun ”Nikolai Bobrikov” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.76.111.0) ja palautettiin versio 17913900, jonka on tehnyt Ipr1
Rivi 77:
Pitkin maata kierteli noin 1000–2000 laukkuryssää eli [[Vienan Karjala|vienankarjalaisia]] kulkukauppiaita, jotka levittivät huhuja siitä, miten erinomaisesti Venäjällä oli järjestetty maattomien ja maanviljelijöiden asiat. He kertoivat, että pian alkaa ilmainen maan jakaminen. Helmikuusta 1899 alkaen maanjakopuheita alkoi kuulua yhä enemmän. Tätä toimintaa vastaan [[työväenliike]], [[nuorisoseuraliike|nuorisoseurat]] ja ylioppilaat, kuten Eugen Schauman, aloittivat valistustyön, joka osoitti millaiset olosuhteet olivat todellisuudessa Venäjällä.<ref>Suuri adressi, s. 246–252;Zetterberg, s. 182–187;>Kaarlo Blomstedt, s. 276; Kansakunnan historia 2, s. 464</ref>
 
Huhujen alkuperäiseksi levittäjäksi sanottiin muun muassa porvoolaisessa ''Uusimaa''-lehdessä ''[[Moskovskije vedomosti]]'' -lehden Suomessa olevaa salaista kirjeenvaihtajaa [[P. I. MessarošiaMessaroš]]ia. Hän oli julkaissut vuonna 1897 kirjan, jonka mukaan Suomi oli sulautettava keisarikuntaan. Hän toimi Bobrikovin tiedonhankkijana. Hän lähti Suomesta keväällä 1900.<ref>Suuri adressi, s. 253</ref>
 
Ruotsalainen lehtimies Valfrid Spångberg kertoi, että venäläiset olivat lähettäneet Suomen tilattoman väestön keskuuteen asiamiehiä, samalla tavoin kuin aiemmin Itämeren valtioihin, kun siellä houkuteltiin väestöä kääntymään ortodoksiseen uskoon. Juristiprofessori [[Wilhelm Chydenius]] kirjoitti, että Bobrikov oli vastuussa huhujen levittämisestä.<ref>Suuri adressi, s. 254</ref><ref>Spångberg, s. 126–131</ref>