Wikipedia

Ero sivun ”Peruskoulu Suomessa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Jatko-opintokelpoisuus: +jatko-opinnot kappale
p kh
Rivi 28:
Peruskoulua koskien on 1960-luvun loppupuolelta lähtien käynnistynyt neljä uudistuksellista suuntausta suunnilleen samanaikaisesti. Näitä suuntauksia ovat:
 
# Oppilaan yksilöllistyminen{{selvennä|Yksilöitä ovat aina olleet, mutta ehkä yksilöllisyys otettu paremmin huomioon -– ehkä paremmin: oppilaan kohteleminen yksilönä. 3.6.2019}}
# Opettajuuden tieteenalaistuminen{{selvennä|Tarkoittaako opettajankoulutuksen tieteellisyyttä? 3.6.2019}}
# Opetussuunnitelman tavoiterationalisoituminen{{selvennä|Onko siis kyse opiskelutavoitteiden järkiperäisyydestä? 3.6.2019}}
Rivi 131:
Luku- ja laskutaidon minimitason alitti 5-6 % 2000-luvun alussa ja 12-13 % vuonna 2012. Etenkin itä- ja pohjoissuomalaisten poikien taso on romahtanut. Neljännes heistä alitti minimitason. Heillä on siis vaikeuksia ymmärtää uutisia ja käyttöohjeita. Professori Jouni Välijärven mukaan he eivät näe koulutuksen ja työllistymisen yhteyttä. Tytöt ovat motivoituneempia ja tähtäävät useammin pois kotiseudultaan opiskelemaan. Pojat jäävät kotiseudulleen vaikkeivät saisi työtä eivätkä opiskelupaikkaa. Välijärven mielestä koulun pitäisi paremmin motivoida nuoria opiskelemaan ja kilpailemaan ajasta älylaitteiden kanssa. Ehkä pitäisi myös siirtyä vuosiluokattomaan peruskouluun, jossa hitaammat voisivat olla kymmenen vuotta leimaantumatta kymppiluokkalaisiksi.<ref name=jv>{{verkkoviite|osoite=https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/peruskoulu-remontoitava-ita-ja-pohjois-suomen-pojilla-lukuvaikeuksia/|nimeke=Itä- ja Pohjois-Suomen pojista lähes neljänneksellä vaikeuksia lukea lehteä|julkaisu=Seura|ajankohta=12.10.2016}}</ref>
 
Kaikki oppilaat kärsivät siitä, että vammaiset ja eritystä tukea vaativat lapset on tuotu normaaliluokkiin mutta heille ei tarjota tarpeeksi tukea.<ref name=jv/> Perheiden sosiaaliset erot eivät selitä suomalaisten nuorten Pisa-menestyksen eroja merkittävästi mutta motivaation ja asenteiden erot selittävät. Tytöillä on enemmän uskoa tulevaisuuteen ja siten motivaatiota opiskella. Pojille kaukana kotiseudun ulkopuolella oleva työelämä tuntuu kovin vieraalta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-7131537|nimeke=Pohjoisen pojat ahdistuvat yläkoulussa -– tulevaisuus on muualla|ajankohta=12.3.2014|julkaisu=Yle Uutiset}}</ref>
 
2010-luvulla Suomi on pudonnut ja Viro on noussut Suomen ohi kaikessa paitsi lukutaidossa. Tutkija Arto Ahosen mukaan Viro on paremmin säilyttänyt lasten innon koulunkäyntiin. Siellä koulu nähdään keinona menestykseen, sosiaaliseen nousuun, Suomessa ei enää. Virossa koulukulttuuri on vanhanaikaista ja opettajalla on auktoriteetti. Opetusmetodit ovat kuitenkin nykyaikaisia ja usein digitaalisia.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005580368.html|nimeke=Näissäkin asioissa Viro on Suomen edellä – ”Jotain on Suomen kouluissa pielessä”, pohtii yliopistotutkija|ajankohta=24.2.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> Viron koulu on myös täynnä oppiainekilpailuja ja valtakunnallisia tasokokeita. Vuoden 2015 Pisa-kokeissa Viro oli jo Euroopan ykkösmaa, vaikka opettajien palkat ovat Suomessa yli kolminkertaisia. Maahanmuuttajien määrän kasvukaan ei kokonaan selitä Suomen ja Ruotsin taantumista Viroon nähden.<ref name=viro-pisa>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005003077.html|nimeke=Luonnontieteiden uudet ihmepojat tulevat Virosta – Katso, mitä Pisa-testi kysyi koululaisilta meteoroideista|ajankohta=12.12.2016|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
== Peruskoulun laadunarviointi ==
Nykyisellä vuosituhannella peruskoulutuksen arviointi on saanut uudenlaista painoarvoa Suomen politiikassa<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Varjo, Janne ym.|Nimeke=Arvioida ja hallita. Perään katsomisesta informaatio-ohjaukseen suomalaisessa koulupoli-tiikassa|Vuosi=2016|Luku=8|Sivu=|Julkaisupaikka=Turku|Julkaisija=FERA|Isbn=978-952-5401-72-1}}</ref>. Arviointia pyritään toteuttamaan muun muassa erilaisten indikaattorien, vertailujen ja lakiin painettujen tavoitteiden avulla. Esimerkiksi ''Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista'' määrittää koulutuksen arvioinnin tavoitteiksi tiedon hankkimisen ja analysoimisen niin kansainvälistä kuin kansallistakin päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten. Lisäksi tavoitteisiin kuuluu opiskelijoiden oppimisen, opetustoimen työn ja oppilaitosten kehittämisen tukeminen. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091061|nimeke=FINLEX ® -– Säädökset alkuperäisinä: Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista 1061/2009|julkaisu=www.finlex.fi|viitattu=2018-07-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Arvioinneilla tähdätään muun muassa oppimisen ja osaamisen kehittämiseen, koulujärjestelmien kehittämiseen ja koulutuksen järjestäjien tukemiseen laadunhallinnassa. <ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Kansallinen koulutuksen arviointikeskus|Nimeke=Koulutuksen arviointisuunnitelma vuosille 2016–2019|Vuosi=2016|Sivu=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Juvenes Print|www=https://karvi.fi/app/uploads/2018/01/KARVI_koulutuksen_arviointisuunnitelma_2016-2019.pdf}}</ref>
 
Suomalaisen arviointimallin rakentumiseen ovat vaikuttaneet:
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Peruskoulu_Suomessa”