Wikipedia

Ero sivun ”Pirkanmaan maakunta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 642 muokkausta
Päivitetty kieliä
kielenhuoltoa
Rivi 180:
Pirkanmaan metsät ovat kuusivaltaista mustikkatyyppiä. Eteläosassa on runsaasti lehtoja ja lehtomaisia metsiä.
 
Pirkanmaan maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Kokemäenjoen vesialueeseen. Suurimmat järvet ovat [[Näsijärvi]] (265 &nbsp;km²), [[Vanajavesi]] (179 &nbsp;km²), osittain Kanta-Hämeen maakunnan alueella), [[Längelmävesi]] (178 &nbsp;km²), Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärvi]] (124 &nbsp;km²), [[Keurusselkä]] (119 &nbsp;km², osittain Keski-Suomen maakunnan alueella), [[Mallasvesi]] ja [[Roine]] (yhteensä 107 &nbsp;km²), [[Kyrösjärvi]] (96,2 &nbsp;km²), [[Ruovesi (järvi)|Ruovesi]] (66,1 &nbsp;km²), [[Kukkia]] (46,7 &nbsp;km²) ja [[Pälkänevesi]] (45,9 &nbsp;km²).<ref>''Näe ja koe Suomi: Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987'', s. 27. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet.</ref> Maakunnan pohjois- ja luoteisosat kuuluvat [[Suomenselkä|Suomenselän]] vedenjakaja-alueeseen, ja muutamat Kihniön ja Virtain läntisen osan järvet laskevat [[Kyrönjoki|Kyrönjokea]] myöten [[Perämeri|Perämereen]].<ref>''Näe ja koe Suomi'', s. 176.</ref>
 
Pirkkalan Pinsiöstä Raiskion torpan pihalta löydettiin vuonna 1862 tieteelle uutena muotona [[Pirkkalankoivu]] (''Betula pendula f. bircalensis''). Se on [[rauduskoivu]]n muunnos, jonka erottaa päämuodosta liuskoittuneet, koristeelliset lehdet.<ref>''Pikku Jättiläinen 1943'', s. 1 &nbsp;366.</ref> Pirkkalankoivua pidetään vanhimpana tunnettuna suomalaisena liuskalehtisenä koivuna.
 
===Kansallispuistot ja luonnonpuistot===
Rivi 189:
!'''[[Kansallispuisto]]'''<br>'''[[Luonnonpuisto]]'''
!'''Kunta'''
!'''Pinta-ala &nbsp;km²'''
!'''Perustettu'''
|-
Rivi 325:
===Auringon kulkureitti===
 
Pirkanmaan etelä–pohjoissuuntainen ulottuvuus on noin 170 kilometriä. Etelässä Pirkanmaa kurottaa aavistuksen verran 61. leveysasteen eteläpuolelle ja pohjoisessa vastaavasti puoleenväliin 62. leveysastetta (leveysasteelle 62°30). Maakunnan eteläisimmässä osassa auringon korkeus keskipäivällä on [[talvipäivänseisaus|talvipäivänseisauksessa]] noin 5,8 astetta ja [[Kesäpäivänseisaus|kesäpäivänseisauksessa]] noin 52,5 astetta. Pohjoisessa luvut ovat ääripäissään 4,3 astetta ja 51,0 astetta. Päivän pituus pimeimpänä vuodenaikana on viidestä viiteen ja puoleen tuntia ja valoisimpana aikana noin 19–20 tuntia. Auringon säteilyteho on etelässä talvipäivänseisauksen aikaan 49 &nbsp;W/m² keskipäivällä. Kesäpäivänseisauksen aikaan luku on 952 &nbsp;W/m². Pohjoisessa vastaavat luvut ovat 25 ja 929 wattia.<ref>http://www.kemi.fi/kk021498/aurinko.html {{Vanhentunut linkki}}</ref><ref>http://wiki.naturalfrequency.com/wiki/Solar_Position_Calculator {{Vanhentunut linkki}}</ref>
 
==Historia==
Rivi 487:
{{bar pixel|2010|#0099FF|480||489 192}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|497||506 114}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref name="vaesto">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 20161980–2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =4.1.2018 | Kieli = }}</ref>
}}
 
Rivi 611:
[[Tiedosto:Tervasaari Paper Mill - panoramio.jpg|thumb|[[Tervasaaren paperitehdas]] sijaitsee Valkeakoskella.]]
 
Vuonna 2016 Pirkanmaan maakunnan [[bruttokansantuote]] oli noin 18,3 miljardia [[euro]]a (8,5 &nbsp;% Suomen bruttokansantuotteesta). Bruttokansantuote asukasta kohden oli 36&nbsp;040 euroa eli noin 92 prosenttia Suomen keskiarvosta. Pirkanmaan bruttokansantuote oli maakuntien toiseksi korkein ja asukasta kohden laskettuna seitsemänneksi korkein yhdeksäntoista maakunnan joukossa.<ref name="BKT"/>
 
Pirkanmaan elinkeinorakenne painottuu jälkiteolliselle yhteiskunnalle tyypillisesti palveluihin. Tampereelle on kasvanut valtakunnallisesti merkittävä ICT-keskittymä. Väestöpohjansa ansiosta kaupunki on myös huomattava kaupan keskus. [[Teollisuus|Teollisuuden]] osuus arvonlisäyksestä ja työpaikoista on Pirkanmaalla Suomen keskiarvoa korkeampi. Maakunta on yksi Suomen keskeisistä valmistavan teollisuuden keskittymistä, teollisen toiminnan perinteet ovat pitkät ja koulutusverkosto hyvä. Teollisuus on keskittynyt pitkälti Tampereelle ja sen lähiympäristöön, kuten Nokialle ja Valkeakoskelle. Myös Mänttä-Vilppula on merkittävä teollisuuskeskus. [[Maatalous|Maatalouden]] osuus taloudellisesta toiminnasta on vähäinen. Maakunnan länsiosassa maataloustuotanto on [[lypsykarja]]valtaista, etelässä [[vilja]]nviljelyvaltaista ja pohjoisessa [[metsätalous]]valtaista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.pirkanmaa.fi/files/files/hallinto/tiedotteet/pdf/Pirkanmaa_2014.pdf|nimeke=Pirkanmaa – Maakunnan yleisesittely|julkaisija=Pirkanmaan liitto|viitattu=5.7.2015|ajankohta=2014|kieli=|tiedostomuoto=PDF|selite=s. 12&ndash;13}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tilastokeskus.fi/tup/suhdannepalvelu/apirkanmaan_talous_2013.pdf|nimeke=Pirkanmaan talous 2013|julkaisija=Pirkanmaan liitto|viitattu=6.7.2015|ajankohta=2013|kieli=|tiedostomuoto=PDF|selite=s. 3–4}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/A_osa_Kulttuurimaisemat.pdf|nimeke=Pirkanmaa – Maakuntakaava 2040|julkaisija=Pirkanmaan liitto|viitattu=6.7.2015|ajankohta=3.3.2015|kieli=|tiedostomuoto=PDF|selite=s. 22}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pirkanmaan_maakunta”