Ero sivun ”Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennushanke” versioiden välillä

[[Aalto-yliopisto |Aalto-yliopistossa]] tehty tutkimus <ref name="Pilpola">{{Lehtiviite |Tekijä= Sannamari Pilpola, Peter D. Lund |Otsikko= Different flexibility options for better system integration of wind power |Julkaisu= Energy Strategy Reviews 26 |Ajankohta=2019 |www=https://doi.org/10.1016/j.esr.2019.100368 | Viitattu= 5.6.2019}}</ref> päätyi siihen, että sähköntuotannon optimikustannus Suomessa v. 2030 saavutetaan, kun ydinvoiman osuus on noin 60% (vertailutaso oli 42%). Tällöin tuulivoiman osuudeksi tuli 10%/16% riippuen siitä tuottavatko yhdistetyt sähkö- ja lämpövoimalaitokset ([[Sähkön_ja_lämmön_yhteistuotanto |CHP]]) kiinteän vai joustavan määrän energiaa. Vuositasolla kustannukset laskivat 14%/15% verrattuna vertailutasoon, jona toimi v. 2017 laadittu Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuodelle 2030 <ref name="ilmastostrategia_2030">{{Verkkoviite |Tekijä= Finnish Ministry of Employment and the Economy |Osoite=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-199-9 |Nimeke= Government Report on the National Energy and Climate Strategy for 2030 |Ajankohta=2017 |Viitattu= 4.1.2017}}</ref>. Vastaavasti hiilidioksidipäästöt vähenivät 17%/28%. Tutkimuksessa ydinvoimalaitoksen investointikustannukseksi oletettiin (maks.) 5700 €/kW, joka on Hanhikiven luokkaa, ja tuulivoiman 1200 €/kW sekä reaaliseksi korkokannaksi 5%. Hiilidioksidipäästöjen hinnaksi oletettiin