Ero sivun ”Jaakko Haavio” versioiden välillä

[[Tottijärvi|Tottijärvellä]] syntynyt Haavio tuli ylioppilaaksi Turun Klassillisesta Lyseosta keväällä [[1923]] ja [[Pappisvihkimys|vihittiin papiksi]] 23. heinäkuuta [[1926]]. Hän avioitui Kaisa Olivia Weckströmin kanssa, toimi alkuun [[Sotilaspastori|rykmentinpastorina]] muun muassa [[Lappeenranta|Lappeenrannassa]] ja hoiti sen jälkeen viisi vuotta, 1930–1935, [[Vehmaa]]n kappalaisen virkaa. Haavio palasi lapsuutensa kotipappilaan vappuna 1935 ja toimi [[Yläne]]en kirkkoherrana viisitoista vuotta, osan ajasta [[Mynämäki|Mynämäen]] rovastikunnan [[lääninrovasti]]na. Sota-aikana Haavio nimitettiin [[Itä-Karjalan sotilashallinto|Itä-Karjalan Sotilasesikunnan]] opettajaleirille lehtoriksi (1942–43) ja [[Syväri]]lle [[5. divisioona (jatkosota)|5. Divisioona]]n pastoriksi vuonna 1944. Haavio muutti perheineen, johon kuuluivat myös kolme lasta, Hemminki, Antti ja Annikka, helmikuussa 1950 Turkuun [[Maaria|Maari]]an seurakunnan [[kirkkoherra]]ksi. Hän hoiti nopeasti kasvavaa Maarian esikaupunkiseurakuntaa eläkkeelle siirtymiseensä, elokuuhun 1969, asti. Haavio tunnettiin lahjakkaana puhujana sekä helposti lähestyttävänä [[Sielunhoito|sielunhoitajana]]: ”Ole saarnatuolissakin tavallinen ihminen ja tavallisena ihmisenä pappi.” Jaakko Haavio oli Turussa myös kirkollinen kulttuurivaikuttaja, uskonnon oppikirjan tekijä, [[Kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] jäsen, aktiivitoimija eri valiokunnissa ja komiteoissa sekä pappisliiton johtokunnassa ym. Hän sai teologian kunniatohtorin arvon vuonna 1973. Jaakko Haavio kuoli Turussa 27. toukokuuta 1984 80-vuotiaana.