Ero sivun ”Teksti” versioiden välillä

67 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
Parempi selitys määritelmäksi, johdannon rakenne yhä kämänen
(Korjattu otsikkotasoja.)
(Parempi selitys määritelmäksi, johdannon rakenne yhä kämänen)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
{{lähteetön}}
 
'''Teksti''' eli '''kirjoitelma,''' on kirjoituksesta koostuva, luettavaksi tai esimerkiksi käsikirjoituksen tapauksessa esitettäväksi tarkoitettutarkoitettua [[sisältökirjoitus]]ta, jokajolla ilmaistu sisältö muodostaa asiakokonaisuuden, kuten artikkelin, novellin, runon tai romaanin. Tekstejä voidaan lajitella eri tekstityyppeihin niiden esteettisten normien tai esimerkiksi käyttötarkoitusten mukaan.
 
Esimerkiksi sanomalehdissä olevat [[Artikkeli (kirjallisuus)|Artikkeliartikkeli]]<nowiki/>t noudattavat yleensä tiettyjä yleiseisesti käytössä olevia rakenteita ja tehokeinoja, kuten oitsikkoa, ingressiä ja leipätekstiä, mutta se tarkoittaa myös ei-fiktiivistä tekstiä, joka on usein [[uutinen]]. Vastaavasti esimerkiksi [[proosa]] on fiktiivistä ja vapaamuotoista tekstiä ja [[runous]] pyrkii tyypillisesti maksimaaliseen estetiikkaan yli kieliopillisten sääntöjen ja määritteiden. Eri tekstilajeilla voi siis olla erilaisia rakenteita ja painotuksia.
 
Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä voi olla aineksia useammasta tekstilajista, josta yksi esimerkki on esimerkiksi [[proosaruno]]. Yhdestä aiheesta on myös mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstejä.<ref name="särmä">{{Kirjaviite | Nimeke = Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2016 | Tekijä = Vesa Haapala, Inkeri Hellström, Janna Kantola, Tuomas Kaseva, Riitta Korhonen, Heidi Kärki, Minna Maijala, Harri Mustonen, Janne Saarikivi, Merja Salo, Juhana Torkki| Sivut = 30,338,352 | Isbn = 978-9511-28914-2}}</ref> Myös puheesta voidaan tehdä tekstiä translitteroimalla ja koostamalla se luettavaan muotoon.