Ero sivun ”Ensimmäisen liittokunnan sota” versioiden välillä

'''Ensimmäisen liittokunnan sota''' käytiin [[1792]]–[[1797]]. [[Napoleon]]in Italiaan maaliskuusta [[1796]] tekemän ja huhtikuuhun [[1797]] sotaretken tuloksena [[Lombardia]] joutui Ranskan vallan alaiseksi [[1796]], mitä kesti vuoteen [[1814]]. Myös [[Alankomaat]] joutui Ranskan vallan alaiseksi vuonna 1795. Siitä muodostettiin [[Batavian tasavalta]]. Ensimmäiseen

Ranskan laajenemista vastaan solmttiin useita liittokuntia. Vuonna 1791 solmittuun ensimmäiseen liittokuntaan kuuluivat [[Ison-Britannian kuningaskunta|Ison-Britannian]], [[Itävalta|Itävallan]], [[Preussi]]n ja [[Espanja]]n (kaksi jälkimmäistä vuoteen [[1795]] asti) sekä pienempiä valtioita.

[[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] jälkeen 1789 Euroopan valtiot pitivät Ranskaa heikkona maana, joka ei sisäisten kiistojensa vuoksi pystynyt ylläpitämään ulkosuhteitaan. Asennetta kuvasi Venäjän keisarinnan [[Katariina Suuri|Katariina Suuren]] lausahdus, että 10&nbsp;000 sotamiestä riittäisi sammuttamaan "kamalan rovion" Ranskassa.<ref name="combi">''Combi - Maailmanhistoria'' osa 3</ref> [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] keisarin [[Leopold II (keisari)|Leopold II]] ja Preussin kuningas [[Fredrik Vilhelm II]] antoivat elokuussa 1791 Ranskan vallankumousta vastaan suunnatun [[Pillnitzin julistus|Pillnitzin julistuksen]],. jokaJulistus vahvisti ranskalaisten käsitystä, että muut suurvallat uhkaavat näidenRanskan suurvaltojenvallankumousta vallankumoukselleja muodostamastasen uhastasaavutuksia.

Itävaltaa vastaan lähetettävien joukkojen komentajaksi nimettiin nuori kunnianhimoinen kenraali [[Napoleon I|Napoléon Bonaparte]]. Ranska karkotti itävaltalaiset Pohjois-Italiasta vuodessa, joten sota oli maalle menestys ja tärkeä merkkipaalu Napoleonin sotilasuralle. Samalla Napoleon perusti Luoteis-Italiaan kaksi Ranskan satelliittivaltiota; [[Ligurian tasavalta|Ligurian]] ja [[Cisalppinen tasavalta|Cisalppisen tasavallan]]. Ranskan ja Itävallan välinen rauhansopimus solmittiin [[Campo Formio]]ssa lokakuussa 1797. Sopimuksen mukaan Itävalta luovutti Belgian Ranskalle ja tunnusti Ranskan satelliitit, mistä korvauksena Itävallalle annettiin [[Venetsian tasavalta]] ja salainen lupaus, ettei Preussille anneta korvaukseksi muita Reininmaan saksalaisalueita.<ref name="combi" /> Campo Formion rauhan jälkeen enäävain Britannia sotioli sodassa Ranskaa vastaan.

[[luokkaLuokka:Ranskan vallankumoussodat]]