Ero sivun ”Sima (geologia)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tiedot lienevät peräisin artikkelista en:Sima (geology) eivätkä täsmennyssivulta
selitetään mistä nimi tulee
Rivi 1:
[[Tiedosto:BasaltUSGOV.jpg|thumb|Sima koostuu suurelta osin [[basaltti|basaltista]].]]
'''Sima''' eli '''simakehä'''<ref name=LaulTahv>{{kirjaviite |Tekijä = Esko Laulajainen, Eino Tahvonen | Nimeke = Maantietoa lukiolaisille | Sivu = 12 | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-20-0121-7}}</ref> on [[maankuori|maankuoren]] alempi kerros [[sial (geologia)|sialkuoren]] alapuolella. Se koostuu pääasiassa [[magnesium]]in [[silikaattimineraali|silikaatteja]] sisältävistä kivilajeista ja on saanut nimensä näissä runsaasti esiintyvistä alkuaineista: [[pii]]stä ({{k-la|silicium}}Si) ja [[magnesium]]ista (Ma)<ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra–Su) | Sivu = 3814 | Luku = Sima | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-01236-3}}</ref>, kun taas sial on saanut nimensä piistä ja [[alumiini]]sta (Al). Mantereiden alla simakehä alkaa keskimäärin vasta 20 kilometrin syvyydestä maanpinnan alta, mutta valtamerien pohjassa enimmäkseen välittömästi pohjan alta.<ref name=Tasku>{{kirjaviite | Tekijä = Hannele ja Kalevi Rikkinen (toim.) | Nimeke = Otavan taskukartasto | Sivu = 8 | Luku = Maapallon rakenne ja kehitys | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1962}}</ref> Tämän vuoksi sitä kutsutaankin usein myös ''merelliseksi kuoreksi''. Sen paksuus vaihtelee välillä 5–25 km.<ref name=Tasku />
 
Siman pääasiallinen kivilaji on [[basaltti]].<ref name=Tasku /> Sen vuoksi sitä sanotaankin usein myös maankuoren ''basalttikerrokseksi''.