Ero sivun ”Maankuori” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
selitetään nuo nimet että ne tulevat kemiallisista merkeistä |
ehkä selkeämpi lauseiden järjestys |
||
Rivi 5:
Maankuori muodostaa Maan kokonaistilavuudesta alle prosentin ja massasta 0,4 prosenttia. Kuori sisältää kohtalaisen kevyitä materiaaleja, kuten [[Pii (alkuaine)|pii]]stä, [[alumiini]]sta, [[kalsium]]ista, [[Happi|hapesta]] ja [[Rauta|raudasta]] muodostuneita yhdisteitä.<ref name=geologia-yvk>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/ydin-vaippa-ja-kuori/ | Nimeke = Ydin, vaippa ja kuori | Tekijä = Ari Brozinski | Ajankohta = | Julkaisu = Geologia.fi | Viitattu = 17.5.2019 }}</ref>
Maankuori jakautuu merelliseen kuoreen ja manterelliseen kuoreen.<ref name=kakkuri />
Maankuori jakautuu manterelliseen kuoreen ja merelliseen kuoreen. Merellinen kuori on paksuudeltaan 6–7 kilometriä, ja se on tiheämpää kuin manterellinen kuori. Merellisen kuoren ylin kerros koostuu merenpohjan [[Sedimentti|sedimenteistä]]. Keskikerros koostuu [[Basaltti|basaltista]]. Alin kerros on huonosti tunnettu, mutta sen otaksutaan koostuvan [[gabro]]sta tai sen metamorfista muunnoksista, [[Metabasiitit|metabasiiteista]].<ref name=kakkuri /> Koostumuksensa perusteella maankuori jaetaan ylempään [[Sial (geologia)|sialkuoreen]], joka on saanut nimensä siinä runsaasti esiintyvästä [[pii (alkuaine)|piistä]] (Si) ja [[alumiini]]sta (Al), sekä alempaan, tiheämpään [[simakehä]]än, joka on saanut nimensä piistä ja [[magnesium]]ista (Ma).<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 4. osa (Kv–Mn) | Sivu = 2828 | Luku = Maa, Maan rakenne | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00388-7}}</ref>▼
Merellinen kuori on paksuudeltaan 6–7 kilometriä, ja se on tiheämpää kuin manterellinen kuori. Merellisen kuoren ylin kerros koostuu merenpohjan [[Sedimentti|sedimenteistä]]. Keskikerros koostuu [[Basaltti|basaltista]]. Alin kerros on huonosti tunnettu, mutta sen otaksutaan koostuvan [[gabro]]sta tai sen metamorfista muunnoksista, [[Metabasiitit|metabasiiteista]].<ref name=kakkuri />
Manterellisen kuoren paksuus vaihtelee. Mannerrinteiden kohdalla se on 20 kilometriä paksu, mannerten alavilla seuduilla 25–35 kilometriä, ja nuorten [[poimuvuoristo]]jen kohdalla jopa 70 kilometriä. Se koostuu erilaisista [[Magmakivi|magmakivilajeista]], [[Metamorfinen kivilaji|metamorfisista kivilajeista]] ja sedimenteistä. Manterellisen kuoren ylin kerros on täysin jäykkä ja paikoin paksujen sedimenttipatjojen peittämä. Keskikuori on plastinen ja poimuttumiskykyinen. Alakuori koostuu tiheästä aineesta.<ref name=kakkuri>{{Kirjaviite | Tekijä = Kakkuri, Juhani | Nimeke = Muuttuva Maa | Vuosi = 2007 | Sivu = 36–37 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-951-0-32275-8 }}</ref>
▲
Maankuori koostuu paristakymmenestä [[Mannerlaatta|mannerlaatasta]], jotka kelluvat [[Maan vaippa]]a raskaamman kiviaineksen päällä. [[Mannerliikunnot|Laatat liikkuvat]] alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen [[maanjäristys|maanjäristyksiä]] ja [[tulivuori]]toimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toisensa alle.<ref name=geologia-rakenne>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologia.fi/index.php/category/perusgeologiaa/maan-toiminta/ | Nimeke = Maan rakenne | Tekijä = Mikko Turunen | Ajankohta = | Julkaisu = Geologia.fi | Viitattu = 17.5.2019 }}</ref> Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, kuten [[Islanti|Islannissa]], jossa kiviainesta työntyy esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on [[radioaktiivisuus|radioaktiivinen hajoaminen]].
| |||